3D-mittausjärjestelmän tilastollinen analyysi : kyvykkyyden arviointi GRR-menetelmällä
Marttila, Jenni (2024)
Marttila, Jenni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432750
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan Ponssen 3D-mittausjärjestelmän luotettavuutta ja kyvykkyyttä, keskittyen erityisesti toistettavuuden ja uusittavuuden arviointiin käyttäen erilaisia mittausparametreja, kuten suodatus- ja resoluutioasetuksia. Vaikka mittausjärjestelmän kyvykkyyden arviointiin tyypillisesti kuuluu myös harhan tarkastelu, tässä tutkimuksessa harhan määrittäminen on rajattu ulkopuolelle resurssien ja aikarajojen vuoksi. Tutkimus keskittyy ymmärtämään, miten valitut asetukset vaikuttavat mittausjärjestelmän toimintaan ja mittaustulosten luotettavuuteen.
Mittauksissa käytettiin VTT MIKESiltä lainattua hitsattua peltirakennetta, joka vastaa Ponssen tuotantokappaleiden ominaisuuksia, mutta on kokonsa puolesta helposti käsiteltävä mittauksissa ja logistiikassa. Mittaukset suoritettiin erilaisilla suodatus- ja resoluutioasetuksilla, ja saadut tulokset analysoitiin kattavasti tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytettiin muun muassa Gage R&R (Crossed), One-Way ANOVA ja Type 1 Gage Study -menetelmiä, jotka auttoivat arvioimaan mittausjärjestelmän toistettavuutta ja uusittavuutta. Lisäksi poikkeamien analysointiin käytettiin I-Chart-kaavioita, ja datan jakaantuneisuus tarkistettiin Graphical Summary -työkalun avulla, joka tarjosi lisätietoa mittausdatasta.
Tulokset osoittivat, että mittausjärjestelmän vaihtelu riippui merkittävästi käytetyistä asetuksista, erityisesti suodatus- ja resoluutioasetuksista. Full-resoluution ja Gauss-suodatuksen käyttö tuotti johdonmukaisempia ja luotettavampia tuloksia verrattuna muihin asetuksiin. Työssä todettiin, että mittausjärjestelmän luotettavuutta voidaan parantaa vakioimalla mittausasetukset ja kehittämällä tarkempia mittausohjeita. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa mittausjärjestelmän optimointiin, mikä tukee laadunvalvontaa ja mittaustarkkuuden kehittämistä jatkossa. Tulosten perusteella suositellaan lisätutkimuksia erityisesti koneistettujen osien mittauskyvykkyyden osalta, joiden vaatimat toleranssit ovat huomattavasti tiukemmat.
Mittauksissa käytettiin VTT MIKESiltä lainattua hitsattua peltirakennetta, joka vastaa Ponssen tuotantokappaleiden ominaisuuksia, mutta on kokonsa puolesta helposti käsiteltävä mittauksissa ja logistiikassa. Mittaukset suoritettiin erilaisilla suodatus- ja resoluutioasetuksilla, ja saadut tulokset analysoitiin kattavasti tilastollisin menetelmin. Analyysimenetelminä käytettiin muun muassa Gage R&R (Crossed), One-Way ANOVA ja Type 1 Gage Study -menetelmiä, jotka auttoivat arvioimaan mittausjärjestelmän toistettavuutta ja uusittavuutta. Lisäksi poikkeamien analysointiin käytettiin I-Chart-kaavioita, ja datan jakaantuneisuus tarkistettiin Graphical Summary -työkalun avulla, joka tarjosi lisätietoa mittausdatasta.
Tulokset osoittivat, että mittausjärjestelmän vaihtelu riippui merkittävästi käytetyistä asetuksista, erityisesti suodatus- ja resoluutioasetuksista. Full-resoluution ja Gauss-suodatuksen käyttö tuotti johdonmukaisempia ja luotettavampia tuloksia verrattuna muihin asetuksiin. Työssä todettiin, että mittausjärjestelmän luotettavuutta voidaan parantaa vakioimalla mittausasetukset ja kehittämällä tarkempia mittausohjeita. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa mittausjärjestelmän optimointiin, mikä tukee laadunvalvontaa ja mittaustarkkuuden kehittämistä jatkossa. Tulosten perusteella suositellaan lisätutkimuksia erityisesti koneistettujen osien mittauskyvykkyyden osalta, joiden vaatimat toleranssit ovat huomattavasti tiukemmat.