Ternimaidon laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät : Itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla
Viitala, Marja; Kananen, Elina (2015)
Viitala, Marja
Kananen, Elina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502162253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502162253
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, minkä laatuista ternimaitoa itäsuomalaisten tilojen lehmät lypsävät ja mitkä tekijät vaikuttavat ternimaidon laatuun. Suomalaista tutkimusta ternimaidon laatuun liittyen ei ole aiemmin tehty. Vasikka syntyy ilman immuniteettiä eli sillä ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet vasikka saa emän ternimaidosta. Ternimaito sisältää paljon rasvaa, valkuaista, vitamiineja ja vasikan kasvua edistäviä aineita. Ternimaitoa on tärkeää käsitellä puhtaasti ja hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa säilöä pakastimeen. Ternimaitoa on hyvä juottaa vasikalle heti sen syntymän jälkeen, koska vasta-aineiden imeytyminen heikkenee ajan kuluessa.
Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa kerättiin syyskuusta 2013 toukokuuhun 2014 saakka. Tutkimukseen osallistui 100 lypsykarjatilaa Itä-Suomen alueelta. Saatu aineisto koostui 1232 ternimaitonäytteestä ja niiden mukana tulleista taustatietokaavakkeista. Ternimaitonäytteistä tutkittiin vasta-ainepitoisuus Brix -32 % refraktometrillä. Taustatietojen perusteella tutkittiin ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisesti.
Brix % - tulokset vaihtelivat 6 % - 32 % välillä, keskiarvon ollessa 21,3 %. Tavoitteellinen Brix % - tulos on 22 %, jolloin ternimaito on laadultaan hyvää. Lehmän poikimakerralla näyttäisi olevan vaikutusta ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Vasta-ainepitoisuudeltaan hyvälaatuista ternimaitoa tuottivat 4 tai yli 4 kertaa poikineet lehmät. Lehmän rodulla todettiin olevan myös vaikutusta vasta-ainepitoisuuteen. Holstein−rotuisilla vasta-ainepitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla roduilla. Saatujen tuloksien perusteella kannustamme tilallisia testaamaan ensimmäisen ternimaidon laadun, koska ternimaidon laatu vaihteli kovasti lehmien välillä.
Työn tavoitteena oli selvittää, minkä laatuista ternimaitoa itäsuomalaisten tilojen lehmät lypsävät ja mitkä tekijät vaikuttavat ternimaidon laatuun. Suomalaista tutkimusta ternimaidon laatuun liittyen ei ole aiemmin tehty. Vasikka syntyy ilman immuniteettiä eli sillä ei ole vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet vasikka saa emän ternimaidosta. Ternimaito sisältää paljon rasvaa, valkuaista, vitamiineja ja vasikan kasvua edistäviä aineita. Ternimaitoa on tärkeää käsitellä puhtaasti ja hyvälaatuista ternimaitoa kannattaa säilöä pakastimeen. Ternimaitoa on hyvä juottaa vasikalle heti sen syntymän jälkeen, koska vasta-aineiden imeytyminen heikkenee ajan kuluessa.
Tutkimus suoritettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistoa kerättiin syyskuusta 2013 toukokuuhun 2014 saakka. Tutkimukseen osallistui 100 lypsykarjatilaa Itä-Suomen alueelta. Saatu aineisto koostui 1232 ternimaitonäytteestä ja niiden mukana tulleista taustatietokaavakkeista. Ternimaitonäytteistä tutkittiin vasta-ainepitoisuus Brix -32 % refraktometrillä. Taustatietojen perusteella tutkittiin ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä tilastollisesti.
Brix % - tulokset vaihtelivat 6 % - 32 % välillä, keskiarvon ollessa 21,3 %. Tavoitteellinen Brix % - tulos on 22 %, jolloin ternimaito on laadultaan hyvää. Lehmän poikimakerralla näyttäisi olevan vaikutusta ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Vasta-ainepitoisuudeltaan hyvälaatuista ternimaitoa tuottivat 4 tai yli 4 kertaa poikineet lehmät. Lehmän rodulla todettiin olevan myös vaikutusta vasta-ainepitoisuuteen. Holstein−rotuisilla vasta-ainepitoisuus oli keskimäärin korkeampi kuin muilla roduilla. Saatujen tuloksien perusteella kannustamme tilallisia testaamaan ensimmäisen ternimaidon laadun, koska ternimaidon laatu vaihteli kovasti lehmien välillä.