Henkilöstön sitouttaminen ympäristövastuullisuusstrategiaan
Lumirotko, Rasmus; Tervamaa, Heli (2024)
Lumirotko, Rasmus
Tervamaa, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332510
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja analysoida, kuinka sitoutunutta Opetushallituksen Erasmus+ -henkilöstö on toimintaa ohjaavaan ympäristövastuullisuusstrategiaan ja miten sitouttamista voidaan mahdollisesti kehittää. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Opetushallitukselle Erasmus+ -henkilöstön sitoutuneisuudesta ohjelman ympäristövastuullisuusstrategiaan. Työhön valittiin kolme tutkimuskysymystä: kuinka henkilöstön sitoutuneisuus strategiaan näkyy konkreettisesti, mitä henkilöstöltä vaaditaan vihreän toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mitä toimia voisi mahdollisesti tehdä sitouttamisen lisäämiseksi?
Kyseessä oli työelämälähtöinen kehittämistyö, ja tutkimus toteutettiin pääasiallisesti määrällisenä tutkimuksena hyödyntäen myös laadullisia menetelmiä. Lähestymistapana työssä oli tapaustutkimus. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, ja kyselyn ensisijaisena tarkoituksena oli tuottaa pohjatietoa kehittämistyötä varten. Kyselytutkimus toteutettiin sähköpostitse lähetettynä Webropol-kyselynä koko kansallisen toimiston Erasmus+ -henkilöstölle.
Tuloksemme osoittivat, että henkilöstön sitoutuneisuus ympäristövastuullisuusstrategiaan näkyy konkreettisesti esimerkiksi ympäristöystävällisten työskentelytapojen omaksumisessa. Tulosten mukaan vastaajien tärkeimpiä toiveita olivat koulutus ja tiedon jakaminen, jotta työntekijät voivat toteuttaa ympäristövastuullisuutta käytännössä. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää Erasmus+ -ohjelman Suomen kansallisen ympäristövastuullisuusstrategian päivittämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
Kyseessä oli työelämälähtöinen kehittämistyö, ja tutkimus toteutettiin pääasiallisesti määrällisenä tutkimuksena hyödyntäen myös laadullisia menetelmiä. Lähestymistapana työssä oli tapaustutkimus. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, ja kyselyn ensisijaisena tarkoituksena oli tuottaa pohjatietoa kehittämistyötä varten. Kyselytutkimus toteutettiin sähköpostitse lähetettynä Webropol-kyselynä koko kansallisen toimiston Erasmus+ -henkilöstölle.
Tuloksemme osoittivat, että henkilöstön sitoutuneisuus ympäristövastuullisuusstrategiaan näkyy konkreettisesti esimerkiksi ympäristöystävällisten työskentelytapojen omaksumisessa. Tulosten mukaan vastaajien tärkeimpiä toiveita olivat koulutus ja tiedon jakaminen, jotta työntekijät voivat toteuttaa ympäristövastuullisuutta käytännössä. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää Erasmus+ -ohjelman Suomen kansallisen ympäristövastuullisuusstrategian päivittämisessä ja toiminnan kehittämisessä.