Ikääntyneiden työntekijöiden työkyky ja sen tukeminen toimeksiantajan organisaatiossa

Abstract

Tämä tutkimus toteutettiin toimeksiantajan pyynnöstä vuosien 2023–2024 aikana. Toimeksiantajan kanssa sovittiin, että yrityksen nimi pidetään luottamuksellisena. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, miten ikääntyneet työntekijät kokevat työkykynsä ja millaisia tarpeita sekä toiveita heillä on työkyvyn tukemiseen liittyen. Kohderyhmäksi rajattiin toimeksiantajan toisen operatiivisen osaston 55–64-vuotiaat työntekijät.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui keskeisten käsitteiden määrittelystä ja niiden merkityksen tarkastelusta sekä aikaisempien tutkimusten tuloksista ja johtopäätöksistä. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin laajasti käytettyä Työkykytalo-mallia, joka tarjoaa moniulotteisen näkökulman työkykyyn ja sen eri osa-alueisiin.

Aineisto kerättiin syksyllä 2024 monimenetelmällisesti yhdistämällä kvantitatiivinen strukturoitu kysely ja kvalitatiiviset puolistrukturoidut teemahaastattelut. Kyselyssä käytettiin Likert-asteikkoon perustuvia väittämiä sekä kolmea avointa kysymystä. Kysely toteutettiin kokonaisotannalla ja se lähetettiin kaikille kohderyhmän jäsenille, yhteensä 15 henkilölle. Teemahaastatteluihin valittiin kuusi kohderyhmäläistä eliittiotannan perusteella.

Molemmissa menetelmissä hyödynnettiin Työkykytalo-mallin mukaista työkyvyn käsitettä ja tutkimukseen osallistujilta kartoitettiin erikseen kokemuksia jokaisesta mallin kerroksesta. Menetelmien yhdistäminen mahdollisti monipuolisemman näkökulmien tarkastelun ja näin lisäsi tutkimuksen luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Näin saavutettiin syvällisempi ymmärrys tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä.

Aineiston analyysissä painotettiin osallistujien kokemusten monipuolista tulkintaa ja eri aineistojen yhdistämistä kattavan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Kyselyn väittämät jaoteltiin Työkykytalo-malli huomioiden kuuteen ryhmään, summamuuttujaan. Aineiston analyysin tueksi laadittiin kuusi taulukkoa, jotka mahdollistivat tilastollisen päättelyn ja tulosten selkeän esittämisen. Teemahaastatteluaineiston analyysi pohjautui sisältöanalyysin periaatteisiin sekä Työkykytalo-mallin rakenteeseen. Abduktiivinen lähestymistapa ohjasi analyysia, jossa tavoiteltiin synteesin tason saavuttamista, onnistuneita ja merkityksellisiä tulkintoja. Analyysimenetelmillä pyrittiin varmistamaan aineiston objektiivinen käsittely sekä lisäämään tulosten luotettavuutta.

Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneet ikääntyneet työntekijät kokivat työkykynsä varsin hyväksi ja ikä tuntui vaikuttavan siihen vain vähän. Kuitenkin noin kolmannes osallistuneista koki tarvitsevansa jonkinlaista työkykytukea. Tuen tarpeet vaihtelivat yksilöllisesti. Tulokset osoittivat, että toimeksiantajan organisaatiossa esiintyy työkykyä sekä tukevia että heikentäviä tekijöitä kaikilla Työkykytalo-mallin kerroksilla. Näiden tekijöiden tunnistaminen on olennaista, sillä vahva ymmärrys nykytilasta luo perustan kehittämistoimenpiteille. Tutkimus tarjosi toimeksiantajalle konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka voisivat ylläpitää ja edistää ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä pitkäjänteisesti.