Vesitornin vesitiiviin teräsbetoniseinän betonointi ja laadunhallinta : työnjohtajan näkökulmasta
Kaija, Risto (2024)
Kaija, Risto
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433100
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä SRV Infra Oy:n kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten työnjohtaja voi rakenneteknisin keinoin ehkäistä betonoitavan teräsbetoniseinän halkeamien syntymistä vesitiiviissä teräsbetonirakenteessa. Työssä keskitytään halkeilun syihin, hallintamenetelmiin ja laadunhallintaan, jotka ovat keskeisiä rakenteiden kestävyydelle ja vesitiiviydelle. Tutkimuskohteena on Lohjan uusi vesitorni, jonka seinärakenteen teräsbetonointi tarjoaa käytännön esimerkin halkeamien hallinnan toteutuksesta.
Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta, työnjohtajien strukturoimattomia haastatteluja, työmaaseurantaa ja dokumentointia. Kirjallisuudesta haetaan tietoa betonin ominaisuuksista, suunnitteluperiaatteista ja standardeista. Strukturoimattomilla haastatteluilla kartoitetaan työnjohtajien kokemuksia ja näkemyksiä. Työmaaseurannan ja dokumentoinnin kautta havainnoidaan eri työvaiheita, kuten työmuottien valmistelua, raudoitusta, betonointia ja jälkihoitoa. Halkeamien esiintyvyyttä tarkastellaan tekemällä vesitornin säiliöön vesitiiveyskoe.
Tulokset osoittavat, että halkeilun hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua, oikeiden materiaalien valintaa ja huolellisia työvaiheita. Työnjohtajan rooli on keskeinen, erityisesti jälkihoidossa, jolla estetään kosteuden haihtumista ja lämpötilan vaihteluista johtuvia jännityksiä. Näillä toimenpiteillä saadaan vähennettyä halkeiluriskiä ja parantaa rakenteen vesitiiveyttä. Opinnäytetyöstä nousevien jatkotutkimuksien tarve kohdistuu erilaisten betonireseptien yhteisvaikutukseen estetyissä rakenteissa. Vaikuttamalla eri betonirakenteiden kutistumisnopeuteen, voidaan tällä mahdollisesti samanaikaistaa toisissaan kiinni olevien rakenteiden kutistuminen, vaikka rakenteet betonoidaan eri ajanjaksolla.
Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta, työnjohtajien strukturoimattomia haastatteluja, työmaaseurantaa ja dokumentointia. Kirjallisuudesta haetaan tietoa betonin ominaisuuksista, suunnitteluperiaatteista ja standardeista. Strukturoimattomilla haastatteluilla kartoitetaan työnjohtajien kokemuksia ja näkemyksiä. Työmaaseurannan ja dokumentoinnin kautta havainnoidaan eri työvaiheita, kuten työmuottien valmistelua, raudoitusta, betonointia ja jälkihoitoa. Halkeamien esiintyvyyttä tarkastellaan tekemällä vesitornin säiliöön vesitiiveyskoe.
Tulokset osoittavat, että halkeilun hallinta edellyttää tarkkaa suunnittelua, oikeiden materiaalien valintaa ja huolellisia työvaiheita. Työnjohtajan rooli on keskeinen, erityisesti jälkihoidossa, jolla estetään kosteuden haihtumista ja lämpötilan vaihteluista johtuvia jännityksiä. Näillä toimenpiteillä saadaan vähennettyä halkeiluriskiä ja parantaa rakenteen vesitiiveyttä. Opinnäytetyöstä nousevien jatkotutkimuksien tarve kohdistuu erilaisten betonireseptien yhteisvaikutukseen estetyissä rakenteissa. Vaikuttamalla eri betonirakenteiden kutistumisnopeuteen, voidaan tällä mahdollisesti samanaikaistaa toisissaan kiinni olevien rakenteiden kutistuminen, vaikka rakenteet betonoidaan eri ajanjaksolla.