Yrittäjien lakisääteinen eläkevakuuttaminen
Suntio, Ville (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432854
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432854
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin yrittäjien lakisääteistä eläkevakuuttamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli muodostaa käsitys yrittäjien eläkevakuuttamisen (jatkossa YEL) nykytilasta ja selvittää, millaisen kuvan media antaa YEL-vakuuttamisesta. Lisäksi työssä pohdittiin median roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työtä ohjasi tutkimuskysymys: Millaisena YEL-vakuuttaminen näyttäytyy median kontekstissa?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui 2019–2024 välillä julkais- tuja YEL-vakuuttamista käsitteleviä julkaisuja Kauppalehdessä, Ylessä ja Helsingin Sanomissa. Työ toteutettiin analysoimalla julkaisuja sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin systemaattisesti ja analysoitiin keskeisten teemojen ja käsitteiden esiintyvyyden pohjalta koodausta käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan YEL-vakuuttaminen näyttäytyy mediassa ongelmallisena. YEL-vakuuttamisesta uuti- soidaan mediassa korostuneen kriittisestä näkökulmasta. Tulosten perusteella usko järjestelmään on heikko ja osa yrittäjistä ei usko saavansa tulevaisuudessa ollenkaan eläkettä. Keskustelu muodostuu mediassa pitkälti yrittäjien ja asiantuntijoiden välille ja asetelma luo aiheelle monivivahteisen dialogin, joka heijastaa julkista keskustelua. Syyllisen löytäminen järjestelmän ongelmiin osoittautui median kontekstissa vaikeaksi, mutta eri- tyisesti kritiikki kohdistui eläkeyhtiöihin. Kriittisyydestä huolimatta vakuuttamisen tarkoitus sosiaaliturvana oli kuitenkin tunnistettu. Mediassa esiintyvä keskustelu YEL-vakuuttamisesta ei ainoastaan heijasta sen nykytilaa, vaan luo myös pohjaa tarvittaville kehittämistoimenpiteille, mikä osoittaa tarpeen jatkotutkimukselle. Jatkotut- kimusehdotuksena voisi tutkia, että onko YEL-vakuuttaminen todellisuudessa niin ongelmallinen kuin medi- assa esitetään. Toistaiseksi kaikki eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin eläkkeensä saaneet, vaikka uutisoinnista voisi päätellä toisin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui 2019–2024 välillä julkais- tuja YEL-vakuuttamista käsitteleviä julkaisuja Kauppalehdessä, Ylessä ja Helsingin Sanomissa. Työ toteutettiin analysoimalla julkaisuja sisällönanalyysin avulla. Aineisto kerättiin systemaattisesti ja analysoitiin keskeisten teemojen ja käsitteiden esiintyvyyden pohjalta koodausta käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan YEL-vakuuttaminen näyttäytyy mediassa ongelmallisena. YEL-vakuuttamisesta uuti- soidaan mediassa korostuneen kriittisestä näkökulmasta. Tulosten perusteella usko järjestelmään on heikko ja osa yrittäjistä ei usko saavansa tulevaisuudessa ollenkaan eläkettä. Keskustelu muodostuu mediassa pitkälti yrittäjien ja asiantuntijoiden välille ja asetelma luo aiheelle monivivahteisen dialogin, joka heijastaa julkista keskustelua. Syyllisen löytäminen järjestelmän ongelmiin osoittautui median kontekstissa vaikeaksi, mutta eri- tyisesti kritiikki kohdistui eläkeyhtiöihin. Kriittisyydestä huolimatta vakuuttamisen tarkoitus sosiaaliturvana oli kuitenkin tunnistettu. Mediassa esiintyvä keskustelu YEL-vakuuttamisesta ei ainoastaan heijasta sen nykytilaa, vaan luo myös pohjaa tarvittaville kehittämistoimenpiteille, mikä osoittaa tarpeen jatkotutkimukselle. Jatkotut- kimusehdotuksena voisi tutkia, että onko YEL-vakuuttaminen todellisuudessa niin ongelmallinen kuin medi- assa esitetään. Toistaiseksi kaikki eläkkeelle jääneet ovat kuitenkin eläkkeensä saaneet, vaikka uutisoinnista voisi päätellä toisin.