Henkilöstön työhyvinvointi : antelias mutta ailahteleva työelämän osa-alue
Uusipulkamo, Riikka (2024)
Uusipulkamo, Riikka
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533114
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvointi ja teoriaviitekehyksessä käsiteltiin Herzbergin kaksifaktoriteoriaa, JD-R-mallia ja työhyvinvoinnin eri ulottuvuuksia. Tutkimusongelmana työllä oli tutkia, mikä on työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnin eri osa-alueista heidän työpaikallaan eli keskisuuressa päivittäistavarakaupassa. Apukysymyksiä oli yhteensä neljä kappaletta, jotka kaikki keskittyivät työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin, kuten motivaatioon, työyhteisöön ja itsensä johtamiseen.
Työssä toteutettiin laadullinen tutkimus toimeksiantajalle, joka pysyi anonyyminä. Tutkimuksen pääasiallinen sineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu kyselylomake, joka suunnattiin toimeksiantajan henkilöstölle.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin pragmaattista ja induktiivista lähestymistapaa. Sisällönanalyysissä aineistosta tunnistettiin ensin kategorioita, joista muodostettiin tulosten teemat.
Tutkimusten tulosten mukaan, suurin osa henkilöstöstä koki työhyvinvointinsa hyväksi. Keskeisiä löydöksiä olivat työssä onnistumisen ja arvostuksen merkitys työhyvinvoinnille. Yhdeksi isoksi teemaksi nousi myös työn sosiaalinen puoli, kuten työkaverit ja tiimityö. Kehityskohteiksi nousivat palkan ja työetujen riittävyys sekä kommunikaation parantaminen.
Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä ja henkilöstön sitouttamisen vahvistamisessa. Toimeksiantajalle tulokset tarjoavat konkreettisia ehdotuksia työhyvinvoinnin osa-alueiden parantamiseksi.
Työssä toteutettiin laadullinen tutkimus toimeksiantajalle, joka pysyi anonyyminä. Tutkimuksen pääasiallinen sineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu kyselylomake, joka suunnattiin toimeksiantajan henkilöstölle.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin pragmaattista ja induktiivista lähestymistapaa. Sisällönanalyysissä aineistosta tunnistettiin ensin kategorioita, joista muodostettiin tulosten teemat.
Tutkimusten tulosten mukaan, suurin osa henkilöstöstä koki työhyvinvointinsa hyväksi. Keskeisiä löydöksiä olivat työssä onnistumisen ja arvostuksen merkitys työhyvinvoinnille. Yhdeksi isoksi teemaksi nousi myös työn sosiaalinen puoli, kuten työkaverit ja tiimityö. Kehityskohteiksi nousivat palkan ja työetujen riittävyys sekä kommunikaation parantaminen.
Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä ja henkilöstön sitouttamisen vahvistamisessa. Toimeksiantajalle tulokset tarjoavat konkreettisia ehdotuksia työhyvinvoinnin osa-alueiden parantamiseksi.