Sähkölaitteistoista aiheutuneet tulipalot vuonna 2022
Tölli, Matias (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120533132
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vuoden 2022 aikana tapahtuneita pelastuslaitoksen onnettomuus ja toimenpiderekisteri PRONTOn rekisteritietoihin kirjattuja palohälytystehtäviä, joiden syttymisenergianlähteeksi oli arvioitu sähköenergia. Tutkimusaineisto rajattiin Suomen maa-alueella tapahtuneisiin rakennuspaloihin, rakennuspalovaaroihin, maastopaloihin ja muihin tulipaloihin. Liikennevälinepalot ja räjähdykset rajattiin työn ulkopuolelle. Tavoitteena oli tyypillisimpien sähköpalojen aiheuttamien laiteryhmien ja laitteistotyyppien sekä sähköpalojen syttymiseen johtaneiden syiden tunnistaminen.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa tai palovaaraa, jonka primaarinen syttymisenergianlähde on ollut sähköenergia. PRONTOn rekisteritiedot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineiston lähde on valittu Tukesin aikaisempien kokemusten perusteella. Rekisteristä kerätty opinnäytetyön tekstiaineisto sisälsi 1723 sähköenergian aiheuttamaksi arvioitua palohälytystehtävän kuvausta. Tapahtumista tulipaloja on ollut 451 kpl ja rakennuspalovaaroja 1272 kpl. Lopuksi vuoden 2022 aineistosta luotuja tilastointeja vertailtiin aikaisempiin sähköpaloselvityksiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan sähköasennusten asennusvirheiden ja kunnossapidon laiminlyönnin aiheuttavan edelleen runsaasti sähköpalovahinkoja. Sähköpalojen kokonaismäärä useissa laiteryhmissä on tutkimuksen tulosten perusteella aikaisempaa pienempi. Kunnossapitovastuiden täsmentämisellä ja tehdyillä tiedotustoimenpiteillä ei ole ollut kuitenkaan riittävää vaikutusta sähkölaitteistojen kunnossapitotoimintaan. Yksittäisistä laiteryhmistä liesi ja uuni aiheuttavat edelleen merkittävän määrän palohälytystehtäviä. Liesien ja uunien osalta palon- tai palovaaran syynä on usein käyttäjän virheellinen toiminta.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat sähkölaitteiston puutteellisen kunnossapidon aiheuttavan paloturvallisuusriskin. Tutkimuksen tuloksilla on myös perusteltavissa teknisten ratkaisuiden hyödyntämistä sähköpalojen ennalta ehkäisyyn, huomioiden laitevikaantumisista, asennusvirheistä tai virheellisestä käytöstä seuraavat paloturvallisuusriskit.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa tai palovaaraa, jonka primaarinen syttymisenergianlähde on ollut sähköenergia. PRONTOn rekisteritiedot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineiston lähde on valittu Tukesin aikaisempien kokemusten perusteella. Rekisteristä kerätty opinnäytetyön tekstiaineisto sisälsi 1723 sähköenergian aiheuttamaksi arvioitua palohälytystehtävän kuvausta. Tapahtumista tulipaloja on ollut 451 kpl ja rakennuspalovaaroja 1272 kpl. Lopuksi vuoden 2022 aineistosta luotuja tilastointeja vertailtiin aikaisempiin sähköpaloselvityksiin.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan sähköasennusten asennusvirheiden ja kunnossapidon laiminlyönnin aiheuttavan edelleen runsaasti sähköpalovahinkoja. Sähköpalojen kokonaismäärä useissa laiteryhmissä on tutkimuksen tulosten perusteella aikaisempaa pienempi. Kunnossapitovastuiden täsmentämisellä ja tehdyillä tiedotustoimenpiteillä ei ole ollut kuitenkaan riittävää vaikutusta sähkölaitteistojen kunnossapitotoimintaan. Yksittäisistä laiteryhmistä liesi ja uuni aiheuttavat edelleen merkittävän määrän palohälytystehtäviä. Liesien ja uunien osalta palon- tai palovaaran syynä on usein käyttäjän virheellinen toiminta.
Opinnäytetyön tulokset vahvistavat sähkölaitteiston puutteellisen kunnossapidon aiheuttavan paloturvallisuusriskin. Tutkimuksen tuloksilla on myös perusteltavissa teknisten ratkaisuiden hyödyntämistä sähköpalojen ennalta ehkäisyyn, huomioiden laitevikaantumisista, asennusvirheistä tai virheellisestä käytöstä seuraavat paloturvallisuusriskit.