Vauva-arki tasapainossa – työkaluja tuleville vanhemmille : Toimintaterapeuttien ohjaama perhevalmennus

Abstract

Vanhemmuus on antoisaa, mutta myös todella haastavaa. Vauva-arjessa vanhempien toiminnallinen tasapaino helposti järkkyy. Tämä voi näyttäytyä yksinäisyytenä, uupumusoireina ja psyykkisenä kuormituksena. Toimintaterapeutti on arjen asiantuntija, joka voi auttaa toiminnallisen tasapainon palauttamisessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että toimintaterapeutteja kaivataan osaksi moniammatillista työryhmää perheen perinataalivaiheessa, eli odotusajasta vauvan ensimmäisen vuoden loppuun. Toimintaterapian avulla vanhemmat voivat voimaantua tekemään tietoisia ja proaktiivisia päätöksiä ja olla siten paremmin valmistautuneita vauva-aikaan. Vanhemmat hyötyvät toiminnallisen tasapainon huomioimisen oppimisesta myös myöhemmissä elämänvaiheissa.

Projektin tarkoituksena oli saada vauvaa odottavat pariskunnat valmistautumaan tulevaan elämänmuutokseen jo odotusaikana. Tavoitteena oli luoda toimintaterapeuttien ohjaama perhevalmennus ja siihen liittyvä materiaali. Päädyimme käyttämään toimintaterapian Do-Live-Well-viitekehystä, jossa toiminnallinen tasapaino on keskiössä sekä toimintaterapeuttien kehittämää äiti-vauva ryhmämallia.

Materiaalin pääpainoksi valikoitui teoriaan ja tutkimuksiin perustuen muutokset ajankäytössä ja toiminnallisessa tasapainossa sekä mahdollisuudet parisuhteessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Perhevalmennuksen ja siihen liittyvän palautekyselyn laatukriteereiksi valitsimme hyödyllisyyden, toimintakeskeisyyden ja moninaisuuden. Pilotoimme perhevalmennuksen etätoteutuksena kolmen pariskunnan kanssa. He kokivat materiaalin hyödylliseksi. Saamamme palautteen mukaan toimintakeskeisyys ja moninaisuus toteutuivat perhevalmennuksessa ja palautekyselyssä. Pariskunnat tulivat tietoisemmaksi toimintatavoistaan ja ajankäytöstään, mikä sai heidät havaitsemaan muutostarpeen ennen vauvan syntymää. Tämä tukee löytämiämme kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia siinä, että tulevat vanhemmat tarvitsevat tukea perinataalivaiheessa. Toimintaterapeutti olisi hyvä täydennys perinataalivaiheen moniammatilliseen tiimiin.

Tuotteen laatukriteereinä oli toimintalähtöisyys, hyödyllisyys ja moninaisuus. Saadun palautteen ja itsearvioinnin pohjalta asetetut laatukriteerit saavutettiin. Jatkossa voisi tutkia, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia ennaltaehkäisevällä toimintaterapian interventiolla olisi esimerkiksi vauva-arjessa jaksamiseen. Tutkimus olisi tärkeää myös siksi, että toimintaterapeutin ammattiosaamista osattaisiin hyödyntää moniammatillisesti perinataalivaiheessa.

Being a parent is rarely easy, and feelings of sadness, loneliness and fatigue are common. This can be a sign of the parental occupational balance being disrupted. Research within occupational therapy and other sciences shows that the challenges can be divided for instance into issues concerning transition into parental roles, social support, mental and physical wellbeing. Parents need more support in feeling empowered to take responsibility and make informed and proactive decisions. Occupational therapists are specialised in working with occupations of everyday living and could therefore be a valuable resource in early intervention during the perinatal period, which is from pregnancy to the end of the child’s first year.

Our thesis was made as a project with the objective to design and implement an online prenatal education class including a workbook. Since occupational balance and “what you do every day matters” are the essence in the Do-Live-Well framework it felt best suited for our purposes. From the wide range of issues that parents may meet during the perinatal period we chose to put an emphasis on activity patterns, time management, social support and the importance of the parents’ relationship. Based on these themes we created occupation-based exercises to be done either individually or together with the other parent. Some of the exercises were to be done during class, but there were also several exercises that invited the parents-to-be to keep on working together after class. The class ended with a feedback survey.

The quality criteria for the prenatal education class and feedback survey were occupation-based activities, usefulness and diversity. Three expecting couples participated in the class. Based on the constructive feedback we received the quality criteria were met. The most common feedback was that the class participants became aware of their activity patterns and time management and realised that something needs to change before the baby arrives. It seems that occupational therapists might very well have a place within perinatal health care. It would be interesting to research what kind of long-term impact this kind of early intervention would have on interfamily relationships.