POP UP Maatilalla: arvonluontia muotoilun keinoin

Abstract

Suomessa lopettaa keskimäärin yksi maatila päivässä. Tuhannet pihapiirit autioituvat ja muuttovirta suuntaa kaupunkeihin. Moni talvella hiljaisempi paikkakunta saa kuitenkin hetkittäin uutta nostetta kesäisin loma-asukkaiden saapumisesta kesämökeilleen. Miten autioituvia maatiloja voitaisiin hyödyntää luovasti lisäämään alueiden elävöittämistä, osallistavuutta ja yhteisöllisyyttä? Kuinka maatilojen potentiaalia voidaan edistää elinvoimaa lisäävällä tavalla matalalla kynnyksellä? Tässä opinnäytetyössä ideoidaan muotoilun menetelmin alustavia pikakonsepteja autioituvien maatilojen luovaan jatkohyödyntämiseen. Opinnäytetyössä testataan käytännössä yhtä valittua konsepti-ideaa, kuvataan toteutuksen vaiheet ja saadut tulokset. Konsepti-idean testauksessa toteutuu tekijän konstruktiivinen muotoilututkielma arvonluonnista, joka on yksi opinnäytetyöntekijän intohimoista.

Opinnäytetyö toteutetaan autoetnografisella tutkimusmenetelmällä, jossa päiväkirjamaisesti kuvataan havaintoja ja toteutuksen vaiheita. Työ sivuaa vuorovaikuttamisen yrittämisen teoriaa, jossa lähdetään avoimesti kokeilemalla tekemään. Työn tavoite on tehdä näkyväksi uusia mahdollisia käyttötarkoituksia maatiloille esimerkkikonseptien avulla ja laajentaa perinteistä ajattelua maatiloista ja niiden käyttötarkoituksista. Opinnäytetyöntekijä on muotoilija, jolla on yli 20-vuoden kokemus matkailualalla työskentelystä. Pohjimmiltaan hän on maatilan tyttö, joka on työuransa sivussa seurannut oman perheen maatilan autioitumista. Tässä innovaatioasiantuntija Yamk -Opinnäytetyössä yhdistyy henkilökohtainen missio yhden autioituvan maatilan elvyttämiseen, tahtotila auttaa muita samassa tilanteessa olevia innostumaan uusista mahdollisuuksista ja laajempi yhteiskunnallinen näkökulma osin rasitteena omistajilleen olevien maatilojen uusista käyttömahdollisuuksista. Opinnäytetyön tulokulma yhdistää sukupolvia luovalla ajattelulla. Monet maatilat ovat vanhemman sukupolven omistuksessa, mutta mahdollisesti lähivuosina siirtymässä nuoremmalle sukupolvelle. Tulevaisuuden konseptien täytyy puhutella nuorta sukupolvea jatkuvuuden edistämiseksi.

Kiinnostava seikka tekijälleen on vuoropuhelu teorian konsepti-ideoinnin ja käytännön konseptikokeilun välillä. Muuttaako hartiavoimin toteutettava käytännön kokeilu näkemystä konsepti-ideoiden toteuttamiskelpoisuudesta vai tukeeko teoreettinen ideointi käytännön toteutusta hedelmällisesti?

In Finland, an average of one farm closes every day. Thousands of farms are being deserted and the migration flow is heading for the cities. But many places that are quieter in winter are occasionally boosted by the arrival of summer holidaymakers at their summer cottages. How can deserted farms be used creatively to increase the vitality, inclusiveness and sense of community? How can the potential of farms be promoted in a low-threshold, vitalityenhancing way? This thesis uses design methods to come up with initial quick concepts for the creative re-use of abandoned farms. This thesis tests one of the selected concept ideas in practice, describes the steps of implementation and the results obtained. In testing the concept idea, the author's constructivist design thesis on value creation, one of the thesis author's passions, is put into practice. The thesis is carried out using an autoethnographic research method, in which the thesis author diaristically describes the observations and the stages of implementation. The aim of the thesis is to make visible new possible uses for farms through example concepts and to extend traditional thinking about farms and their uses. Author of this thesis is a designer with more than 20 years of experience in the tourism industry. Basically, she is a farm girl who has watched her family's farm become deserted while working. This Master School thesis combines a personal mission to revitalise one deserted farm, a desire to help others in the same situation to get excited about new opportunities and a broader societal perspective on new uses for farms that are partly burdened by their owners. The thesis's outcome angle connects generations through creative thinking. Many farms are owned by the older generation but may in coming years be passed on to younger generation. Concepts for the future need to appeal to younger generation to promote continuity. An interesting aspect for the author is the dialogue between theoretical conceptualisation and practical concept experimentation. Does a hands-on experiment change the perception of the feasibility of concept ideas or does theoretical ideation fruitfully support practical implementation?