Työntekijän kokemuksen hyödyntäminen kolmivuorotyön kehittämisessä
Rissanen, Saana; Rättyä, Heidi (2024)
Rissanen, Saana
Rättyä, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034316
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä NordLab hyvinvointiyhtymälle. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää NordLab hyvinvointiyhtymän työntekijöille kolmivuorotyötä mielekkäämmäksi ja turvaamaan yötyöntekijöiden saatavuuden tulevaisuudessakin. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tietoperusta kerättiin vertaisarvioiduista kansallisista ja kansainvälisistä artikkeleista ja tutkimuksista, joiden avulla saatiin yhteiskehittämisen työpajaan erilaisia näkökulmia ja jo tutkittua tietoa kehitettäviin tekijöihin. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin sisällönanalyysiä ja yhteiskehittämisen työpajaa. Opinnäytetyön teemat nousivat esille opinnäytteen tilaajan jo aikaisemmin teettämän kyselytutkimuksen tuloksista. Yhteiskehittämisen työpajaan osallistui NordLabin yötyötä tekeviä työntekijöitä.
Pohjautuen aikaisempiin tutkimustuloksiin vuorotyö on yhdistetty työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella yötyöt koetaan turvallisemmaksi ja vähemmän kuormittavammaksi, kun työvuorossa ei työskennellä yksin. Tauottomuus koettiin kuormittavaksi tekijäksi yövuoroissa, johon vaikuttamisen keinoja on useita, kuten esimerkiksi työvoiman uudelleen arvioiminen verrattuna työmäärään. Taukotilojen optimointi levon mahdollistamiseen yövuoron aikana, vähentäisi työntekijän kuormitusta työvuorona aikana. Hyvä työvuorosuunnittelu tukee jaksamista, kun siinä huomioidaan työntekijän yksilöllisyys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä työntekijän toiveet. Kehitysehdotuksena on työntekijän tarjoama laaja koulutus yötyöntekijöille ravinnosta, levon turvaamisesta ja fyysisen kunnon huollosta, jolloin yötyönteko ei olisi yhtä kuormittavaa. Työntekijöiden hyvä, ajantasainen perehdyttäminen yövuoroissa toimimiseen, jakaa työn kuormaa työntekijöiden kesken tasapuolisesti. Lisäksi koetaan, ettei palkitseminen vastaa nykyistä yötyön vaatimusta. Palkitsemisessa on hyvä muistaa myös aineettomat palkitsemisen keinot. Yötyöntekoa voitaisiin kehittää myös tarkastelemalla työvuorojen kestoa uudelleen.
Pohjautuen aikaisempiin tutkimustuloksiin vuorotyö on yhdistetty työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön perusteella yötyöt koetaan turvallisemmaksi ja vähemmän kuormittavammaksi, kun työvuorossa ei työskennellä yksin. Tauottomuus koettiin kuormittavaksi tekijäksi yövuoroissa, johon vaikuttamisen keinoja on useita, kuten esimerkiksi työvoiman uudelleen arvioiminen verrattuna työmäärään. Taukotilojen optimointi levon mahdollistamiseen yövuoron aikana, vähentäisi työntekijän kuormitusta työvuorona aikana. Hyvä työvuorosuunnittelu tukee jaksamista, kun siinä huomioidaan työntekijän yksilöllisyys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä työntekijän toiveet. Kehitysehdotuksena on työntekijän tarjoama laaja koulutus yötyöntekijöille ravinnosta, levon turvaamisesta ja fyysisen kunnon huollosta, jolloin yötyönteko ei olisi yhtä kuormittavaa. Työntekijöiden hyvä, ajantasainen perehdyttäminen yövuoroissa toimimiseen, jakaa työn kuormaa työntekijöiden kesken tasapuolisesti. Lisäksi koetaan, ettei palkitseminen vastaa nykyistä yötyön vaatimusta. Palkitsemisessa on hyvä muistaa myös aineettomat palkitsemisen keinot. Yötyöntekoa voitaisiin kehittää myös tarkastelemalla työvuorojen kestoa uudelleen.