Sujuvampaa digiarkea kirurgian vuodeosastolle : “kaikkina päivinä ei välttämättä ole aikaa hoitaa sitä tietokonetta"
Heine, Olivia; Högnäsbacka-Hietanen, Päivi; Räsänen, Pia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120733598
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin hoitohenkilöstön kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian (myöhemmin TVT) käytöstä eräällä HUS:n kirurgisella vuodeosastolla. Opinnäytetyössä keskityttiin TVT:n hyödyntämistä edistäviin ja estäviin tekijöihin sekä siihen, millä tavoin käyttöä voitaisiin kehittää. Tavoitteena oli tuottaa kehittämissuunnitelma TVT:n käytön edistämiseksi osaston arjessa.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli palvelumuotoilu, ja kohderyhmänä oli kirurgisen osaston hoitohenkilöstö. Aineistonkeruun ensimmäisenä vaiheena oli sähköinen lomakekysely (n=21), jonka jälkeen teemahaastatteluilla (n=12) syvennettiin kyselytutkimuksen teemoja. Aivoriihessä (n=6) yhteiskehitettiin edeltävien vaiheiden tuloksiin pohjautuvia kehittämisideoita hoitohenkilöstön kanssa. Analyysimenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tilastollista analyysiä.
Tuloksissa keskeisiksi TVT:n käyttöä määrittäviksi tekijöiksi nousivat digitoimijuus hoitotyössä, tiedonhallinta sekä digitaalinen osaaminen. Suotuisa asenneilmasto ja yhteisöllinen oppiminen vahvistivat digitoimijuutta, kun taas ajan puute ja hoitohenkilöstön vaihtelevat työnkuvat rajoittivat sitä. TVT:n koettiin tehostavan hoitotyön arkea ja parantavan tiedonhallintaa, mutta samalla tiedon hajanaisuus, järjestelmien roolien selkiytymättömyys ja puutteet toimintatavoissa lisäsivät epäselvyyttä. Osaaminen oli hajautunutta ja vaihteli. Johtopäätöksenä esitettiin, että TVT:n käytön sujuvoittaminen tulisi kytkeä tiiviimmin osaston hoitotyön kontekstiin. Digitaalisen osaamisen tavoitteellisella kehittämisellä tulisi tavoitella yhtenäisempää osaamistasoa sekä jatkuvuutta osaamisen ylläpitämiseen. Esihenkilöiden rooli TVT:n hyödyntämisen suunnannäyttäjänä nähtiin keskeisenä. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää kohdeorganisaation lisäksi muut terveydenhuollon toimijat, jotka kohtaavat haasteita digitaalisessa viestinnässä, tiedonhallinnassa ja digiteknologioiden käytössä.
Opinnäytetyön lähestymistapana oli palvelumuotoilu, ja kohderyhmänä oli kirurgisen osaston hoitohenkilöstö. Aineistonkeruun ensimmäisenä vaiheena oli sähköinen lomakekysely (n=21), jonka jälkeen teemahaastatteluilla (n=12) syvennettiin kyselytutkimuksen teemoja. Aivoriihessä (n=6) yhteiskehitettiin edeltävien vaiheiden tuloksiin pohjautuvia kehittämisideoita hoitohenkilöstön kanssa. Analyysimenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tilastollista analyysiä.
Tuloksissa keskeisiksi TVT:n käyttöä määrittäviksi tekijöiksi nousivat digitoimijuus hoitotyössä, tiedonhallinta sekä digitaalinen osaaminen. Suotuisa asenneilmasto ja yhteisöllinen oppiminen vahvistivat digitoimijuutta, kun taas ajan puute ja hoitohenkilöstön vaihtelevat työnkuvat rajoittivat sitä. TVT:n koettiin tehostavan hoitotyön arkea ja parantavan tiedonhallintaa, mutta samalla tiedon hajanaisuus, järjestelmien roolien selkiytymättömyys ja puutteet toimintatavoissa lisäsivät epäselvyyttä. Osaaminen oli hajautunutta ja vaihteli. Johtopäätöksenä esitettiin, että TVT:n käytön sujuvoittaminen tulisi kytkeä tiiviimmin osaston hoitotyön kontekstiin. Digitaalisen osaamisen tavoitteellisella kehittämisellä tulisi tavoitella yhtenäisempää osaamistasoa sekä jatkuvuutta osaamisen ylläpitämiseen. Esihenkilöiden rooli TVT:n hyödyntämisen suunnannäyttäjänä nähtiin keskeisenä. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää kohdeorganisaation lisäksi muut terveydenhuollon toimijat, jotka kohtaavat haasteita digitaalisessa viestinnässä, tiedonhallinnassa ja digiteknologioiden käytössä.