Kohti itsenäisyyttä : edunvalvonnasta vapautumisen kriteerit
Ranta, Aleksi (2024)
Ranta, Aleksi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034375
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on edunvalvonnasta vapautumisen kriteerit. Tavoitteena on selvittää, onko edunvalvonnan päättämiselle selkeitä kriteerejä sekä tarkastella, miten edunvalvontatoimisto voisi tukea päämiesten itsenäistä taloudenhallintaa.
Opinnäytetyössä hyödynnetään lainopillista tutkimusmenetelmää, ja tutkimus toteutetaan laadullisena. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 kahdelle Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleiselle edunvalvojalle ja Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan asiantuntijalle. Pääasiallisina lähteinä käytetään holhoustoimilakia, Digi- ja väestöviraston verkkosivuja sekä aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Työssä käsitellään aluksi yleisesti edunvalvontaa ja edunvalvojan työtehtäviä. Sen jälkeen tarkastellaan, millaisia kriteerejä edunvalvonnan päättämiselle on asetettu ja miten edunvalvonnan tarvetta määritetään. Lopuksi analysoidaan haastattelujen tuloksia ja esitetään loppupohdinta aiheesta.
Työn lopputuloksena todettiin, että edunvalvonnan päättämiselle ei ole määritelty konkreettisia kriteerejä, vaan edunvalvonnan lakkauttaminen tapahtuu holhousviranomaisen tai käräjäoikeuden päätöksellä. Lääkärinlausunnolla sekä päämiehen ja edunvalvojan mielipiteillä todettiin olevan roolia prosessissa, mutta niiden ei katsottu välttämättä vaikuttavan päätökseen ratkaisevasti.
Opinnäytetyössä hyödynnetään lainopillista tutkimusmenetelmää, ja tutkimus toteutetaan laadullisena. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2024 kahdelle Pirkanmaan edunvalvontatoimiston yleiselle edunvalvojalle ja Pirkanmaan oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnan asiantuntijalle. Pääasiallisina lähteinä käytetään holhoustoimilakia, Digi- ja väestöviraston verkkosivuja sekä aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Työssä käsitellään aluksi yleisesti edunvalvontaa ja edunvalvojan työtehtäviä. Sen jälkeen tarkastellaan, millaisia kriteerejä edunvalvonnan päättämiselle on asetettu ja miten edunvalvonnan tarvetta määritetään. Lopuksi analysoidaan haastattelujen tuloksia ja esitetään loppupohdinta aiheesta.
Työn lopputuloksena todettiin, että edunvalvonnan päättämiselle ei ole määritelty konkreettisia kriteerejä, vaan edunvalvonnan lakkauttaminen tapahtuu holhousviranomaisen tai käräjäoikeuden päätöksellä. Lääkärinlausunnolla sekä päämiehen ja edunvalvojan mielipiteillä todettiin olevan roolia prosessissa, mutta niiden ei katsottu välttämättä vaikuttavan päätökseen ratkaisevasti.