Sivistyksen lähipalvelut lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjinä
Viljanen, Leevi (2024)
Viljanen, Leevi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034368
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sivistyksen lähipalveluiden merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjinä. Työssä tarkasteltiin erityisesti kunnallisten palveluiden, kuten kirjastojen, nuorisotilojen, liikuntapaikkojen ja kulttuuripalveluiden, vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus keskittyi Pirkanmaalla Urjalan kunnan tilanteeseen, ja siinä hyödynnettiin työmuotona kirjallisuuskatsausta sekä valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn tuloksia vuosilta 2021 ja 2023.
Hyvinvointi käsitellään työssä moniulotteisena kokonaisuutena, jossa yhdistyvät yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet. Tulokset osoittavat, että sivistyspalvelut tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tarjoamalla turvallisia tiloja, harrastusmahdollisuuksia ja henkistä tukea. Esimerkiksi Urjalan kirjaston ja nuorisotilan saavutettavuus sekä niiden tarjoama toiminta edistävät yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyttä. Vastaavasti liikuntapaikat tukevat fyysistä hyvinvointia ja luovat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin.
Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös hyvinvointia uhkaavia tekijöitä, kuten nuorten kokemaa yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyshaasteita. Näihin haasteisiin voidaan vastata panostamalla matalan kynnyksen palveluihin, jotka toimivat ennaltaehkäisevästi ja vähentävät kalliimpien interventioiden tarvetta. Työssä korostetaan, että sivistyspalvelut eivät ole pelkästään kustannuksia aiheuttavia, vaan ne ovat merkittävä investointi tulevaisuuteen.
Johtopäätöksenä todetaan, että Urjalan kunnassa nykyiset palvelut ovat tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia, ja niiden kehittämisessä tulisi painottaa saavutettavuutta, monipuolisuutta ja yhteistyötä. Esimerkiksi digitaaliset palvelut ja uusien toimintamallien käyttöönotto voisivat laajentaa palveluiden vaikuttavuutta entisestään. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paitsi Urjalassa myös muissa kunnissa päätöksenteon tukena.
Hyvinvointi käsitellään työssä moniulotteisena kokonaisuutena, jossa yhdistyvät yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet. Tulokset osoittavat, että sivistyspalvelut tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tarjoamalla turvallisia tiloja, harrastusmahdollisuuksia ja henkistä tukea. Esimerkiksi Urjalan kirjaston ja nuorisotilan saavutettavuus sekä niiden tarjoama toiminta edistävät yhteisöllisyyttä ja vähentävät yksinäisyyttä. Vastaavasti liikuntapaikat tukevat fyysistä hyvinvointia ja luovat mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin.
Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös hyvinvointia uhkaavia tekijöitä, kuten nuorten kokemaa yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyshaasteita. Näihin haasteisiin voidaan vastata panostamalla matalan kynnyksen palveluihin, jotka toimivat ennaltaehkäisevästi ja vähentävät kalliimpien interventioiden tarvetta. Työssä korostetaan, että sivistyspalvelut eivät ole pelkästään kustannuksia aiheuttavia, vaan ne ovat merkittävä investointi tulevaisuuteen.
Johtopäätöksenä todetaan, että Urjalan kunnassa nykyiset palvelut ovat tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia, ja niiden kehittämisessä tulisi painottaa saavutettavuutta, monipuolisuutta ja yhteistyötä. Esimerkiksi digitaaliset palvelut ja uusien toimintamallien käyttöönotto voisivat laajentaa palveluiden vaikuttavuutta entisestään. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää paitsi Urjalassa myös muissa kunnissa päätöksenteon tukena.