Omakotitalon energiatehokkuuden parantaminen
Rönkkö, Elina (2024)
Rönkkö, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121034391
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Työssä selvitettiin mihin energiaa kuluu pientaloissa, ja mitkä ovat keskeisimpiä keinoja omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseen sekä mikä merkitys rakennusten tehokkaalla energiankäytöllä on ympäristölle sekä asukkaalle. Lisäksi perehdyttiin vuonna 2024 voimaan tulleeseen Euroopan Unionin Energiatehokkuusdirektiivin uudistukseen, sen tavoitteisiin ja kansalliseen toimeenpanoon sekä odotettavissa oleviin uudistuksiin.
Tietojen pojalta arvioitiin eri keinojen sopivuutta ja kannattavuutta esimerkkikohteena olevan 1950-luvulla rakennetun puurunkoisen omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseen. Opinnäytetyössä arvioitavia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen olivat ikkunoiden uusiminen, ulkoseinien lisälämmöneristys, yläpohjan lisälämmöneristys, aurinkosähköjärjestelmä, maalämpö, ilmalämpöpumppu sekä puulämmitys täydentävänä lämmitysmuotona.
Tulosten mukaan eniten energiansäästöä saataisiin asentamalla kohteeseen maalämpö, ilmalämpöpumppu tai lisäämällä ulkoseinien lämmöneristystä. Maalämmöllä on kuitenkin korkea hankintakustannus ja se vaatisi vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän asentamisen taloon. Ilmalämpöpumppu ja puulämmitys ovat hyviä matalan kynnyksen tukilämmitysmuotoja, joilla voitaisiin saada kohteen ostoenergiankulutusta vähennettyä.
Tietojen pojalta arvioitiin eri keinojen sopivuutta ja kannattavuutta esimerkkikohteena olevan 1950-luvulla rakennetun puurunkoisen omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseen. Opinnäytetyössä arvioitavia keinoja energiatehokkuuden parantamiseen olivat ikkunoiden uusiminen, ulkoseinien lisälämmöneristys, yläpohjan lisälämmöneristys, aurinkosähköjärjestelmä, maalämpö, ilmalämpöpumppu sekä puulämmitys täydentävänä lämmitysmuotona.
Tulosten mukaan eniten energiansäästöä saataisiin asentamalla kohteeseen maalämpö, ilmalämpöpumppu tai lisäämällä ulkoseinien lämmöneristystä. Maalämmöllä on kuitenkin korkea hankintakustannus ja se vaatisi vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän asentamisen taloon. Ilmalämpöpumppu ja puulämmitys ovat hyviä matalan kynnyksen tukilämmitysmuotoja, joilla voitaisiin saada kohteen ostoenergiankulutusta vähennettyä.