Katujengien piirteet ja jengiytymisen ennaltaehkäiseminen Oulussa : nuorten parissa toimivien ammattihenkilöiden kokemuksia
Herrala, Anu (2024)
Herrala, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120933914
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Oulussa mahdollisesti ilmeneviä katujengien piirteitä ja jengiytymisen ennaltaehkäisyn kehittämistarpeita. Opinnäytetyö avasi katujengi-ilmiön tämänhetkistä tilannekuvaa ja kehityssuuntaa Oulussa. Totuudenmukaisen kuvan luomiseksi opinnäytetyössä selvennettiin katujengitermin oikeanlaista käyttöä. Opinnäytetyö tarkasteli myös roadman-ilmiön esiintyvyyttä Oulun katukuvassa. Tavoitteena oli auttaa oululaisten nuorten parissa toimivia organisaatioita ja ammattihenkilöitä jengiytymisen ehkäisyssä.
Nuorisorikollisuuden käsitteet ja jengiytymisen ennaltaehkäisyä koskeva aiempi tutkimustieto ohjasivat teorialähtöistä työskentelyä. Opinnäytetyössä määritellään, mitä ovat nuorisorikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, katujengirikollisuus, roadman-kulttuuri sekä alakulttuuri ja anomiateoria. Opinnäytetyö esittelee Suomessa ja ulkomailla käytettyjä jengiytymisen ennaltaehkäisyn keinoja sekä niiden tutkittuja kehittämistarpeita.
Opinnäytetyössä yhdistyivät sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin Google Forms -kyselylomakkeella, johon vastasivat oululaisten nuorten parissa toimivat ammattihenkilöt. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kvantitatiivisen aineiston analysointiin sovellettiin ristiintaulukoinnin menetelmää.
Tulosten mukaan Oulussa ei ole varsinaisia katujengejä, mutta niiden piirteitä on havaittavissa. Oululaisten nuorten käyttäytyminen viittaa enemmän rikollisuuden ihannointiin kuin jengiytymiseen. Roadman-ilmiö näkyy Oulussa katujengi-ilmiötä enemmän, mutta senkin suosio on laskemassa. Jengi-ilmiötä ovat rauhoittaneet ammattilaisten tekemät toimet jengiytymisen ehkäisemiseksi.
Opinnäytetyö esittää useita kehittämisideoita jengiytymisen ennaltaehkäisyyn, joita voi hyödyntää nuorten kanssa työskentelyssä Oulussa ja muuallakin Suomessa. Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi nuorten näkökulman selvittäminen, nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen syiden etsiminen sekä ajankohtaisen tilanteen esittäminen muutaman vuoden päästä. Lisäksi mahdollisista toteutettavista kehittämistoimenpiteistä voi tehdä vaikuttavuustutkimuksen.
Nuorisorikollisuuden käsitteet ja jengiytymisen ennaltaehkäisyä koskeva aiempi tutkimustieto ohjasivat teorialähtöistä työskentelyä. Opinnäytetyössä määritellään, mitä ovat nuorisorikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus, katujengirikollisuus, roadman-kulttuuri sekä alakulttuuri ja anomiateoria. Opinnäytetyö esittelee Suomessa ja ulkomailla käytettyjä jengiytymisen ennaltaehkäisyn keinoja sekä niiden tutkittuja kehittämistarpeita.
Opinnäytetyössä yhdistyivät sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Aineisto kerättiin Google Forms -kyselylomakkeella, johon vastasivat oululaisten nuorten parissa toimivat ammattihenkilöt. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kvantitatiivisen aineiston analysointiin sovellettiin ristiintaulukoinnin menetelmää.
Tulosten mukaan Oulussa ei ole varsinaisia katujengejä, mutta niiden piirteitä on havaittavissa. Oululaisten nuorten käyttäytyminen viittaa enemmän rikollisuuden ihannointiin kuin jengiytymiseen. Roadman-ilmiö näkyy Oulussa katujengi-ilmiötä enemmän, mutta senkin suosio on laskemassa. Jengi-ilmiötä ovat rauhoittaneet ammattilaisten tekemät toimet jengiytymisen ehkäisemiseksi.
Opinnäytetyö esittää useita kehittämisideoita jengiytymisen ennaltaehkäisyyn, joita voi hyödyntää nuorten kanssa työskentelyssä Oulussa ja muuallakin Suomessa. Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi nuorten näkökulman selvittäminen, nuorisorikollisuuden ja jengiytymisen syiden etsiminen sekä ajankohtaisen tilanteen esittäminen muutaman vuoden päästä. Lisäksi mahdollisista toteutettavista kehittämistoimenpiteistä voi tehdä vaikuttavuustutkimuksen.