Pohjois-Savon pienpanimoiden sivuvirtojen uusiokäyttökohteiden selvitys
Koivistoinen, Heli (2024)
Koivistoinen, Heli
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121134814
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kahden Pohjois-Savolaisen pienpanimon, RPS Brewing Oy:n ja Iso-Kallan Panimo Oy:n, oluentuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyötykäyttökohteita. Tämä opinnäytetyö koostuu kirjallisuusselvityksestä ja laboratoriodemonstraatio-osuudesta. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin pienpanimoiden historiaa, oluenvalmistusprosessia ja siinä syntyviä sivuvirtoja sekä niiden hyödyntämistä ja tutkimusta Suomessa ja maailmalla. Laboratoriodemonstraatio-osuudessa selvitettiin jätehiivan metaanintuottopotentiaali, sekä kuivaamisen ja lämpökäsittelyn vaikutusta mäskin säilyvyyteen ja painoon.
Jätehiivan metaanintuottopotentiaali tutkittiin neljästä erilaisesta näytteestä, joita saatiin molemmilta pienpanimoilta. Opinnäytetyön biokaasukoe tehtiin BPC Instruments AMPTS III -laitteistolla Savonia-ammattikorkeakoulun Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan laboratoriossa syksyllä 2024. Panoskokeen kesto oli viisi viikkoa. Mäskille tehtiin kaikkiaan neljä koetta: yksi kuivauskoe ja kolme lämpökäsittelyä.
Toteutetussa metaanintuottopotentiaalikokeessa hiivajäte tuotti parhaimmillaan metaania noin 400 Nm3CH4/tVS. Osa näytteistä sisälsi humalaa, joka kokeen perusteella inhiboi biokaasuprosessia. Näiden näytteiden metaanintuottopotentiaali oli huomattavasti pienempi, tai sitä ei ollut ollenkaan. Kuivatun mäskin paino väheni noin 70 %, ja se säilyi hyvin aistinvaraisesti tarkasteltuna. Mäskin lämpökäsittelyt eivät kestäneet riittävän kauan tai käsittelylämpötila oli liian matala, jolloin näytteet pilaantuivat jopa käsittelemättömiä nollanäytteitä nopeammin. Mikäli panimot haluaisivat käsitellä sivuvirtoja jatkossa, vaatisi se investointeja laitteisiin ja erottelumenetelmiin, lisää tilaa ja työpanosta. Kuluttamisen ja tuotantojen on siirryttävä ympäristöä liiallisesti kuormittavasta lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Olisi hyvä, että myös pienemmät teollisuustoimijat alkaisivat panostaa sivuvirtojen hyödyntämiseen. Tämä voisi tapahtua yritysyhteistyössä, jolloin kiertotaloudella olisi myös ansaintamielessä työtä lisäävä vaikutus. Pienten panimoiden sivuvirrat soveltuvat tällä hetkellä energiantuotantoon ja rehuksi, mutta ehkä joskus menetelmät tehostuvat ja kustannukset laskevat myös arvokkaampien sivutuotteiden tuottamiseksi uusiutuvista bioraaka-aineista.
Jätehiivan metaanintuottopotentiaali tutkittiin neljästä erilaisesta näytteestä, joita saatiin molemmilta pienpanimoilta. Opinnäytetyön biokaasukoe tehtiin BPC Instruments AMPTS III -laitteistolla Savonia-ammattikorkeakoulun Bio- ja kiertotalouden tutkimusalan laboratoriossa syksyllä 2024. Panoskokeen kesto oli viisi viikkoa. Mäskille tehtiin kaikkiaan neljä koetta: yksi kuivauskoe ja kolme lämpökäsittelyä.
Toteutetussa metaanintuottopotentiaalikokeessa hiivajäte tuotti parhaimmillaan metaania noin 400 Nm3CH4/tVS. Osa näytteistä sisälsi humalaa, joka kokeen perusteella inhiboi biokaasuprosessia. Näiden näytteiden metaanintuottopotentiaali oli huomattavasti pienempi, tai sitä ei ollut ollenkaan. Kuivatun mäskin paino väheni noin 70 %, ja se säilyi hyvin aistinvaraisesti tarkasteltuna. Mäskin lämpökäsittelyt eivät kestäneet riittävän kauan tai käsittelylämpötila oli liian matala, jolloin näytteet pilaantuivat jopa käsittelemättömiä nollanäytteitä nopeammin. Mikäli panimot haluaisivat käsitellä sivuvirtoja jatkossa, vaatisi se investointeja laitteisiin ja erottelumenetelmiin, lisää tilaa ja työpanosta. Kuluttamisen ja tuotantojen on siirryttävä ympäristöä liiallisesti kuormittavasta lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Olisi hyvä, että myös pienemmät teollisuustoimijat alkaisivat panostaa sivuvirtojen hyödyntämiseen. Tämä voisi tapahtua yritysyhteistyössä, jolloin kiertotaloudella olisi myös ansaintamielessä työtä lisäävä vaikutus. Pienten panimoiden sivuvirrat soveltuvat tällä hetkellä energiantuotantoon ja rehuksi, mutta ehkä joskus menetelmät tehostuvat ja kustannukset laskevat myös arvokkaampien sivutuotteiden tuottamiseksi uusiutuvista bioraaka-aineista.