Poliittisen yhdistyksen jäsenten kohtaama verkkoviha ja vihapuhe internetissä ja sosiaalisessa mediassa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli internetissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyvä verkkoviha ja vihapuhe. Verkkoviha ja vihapuhe olivat ilmiönä hyvin ajankohtainen aihe, sillä teknologian kehityksen myötä alustat kyseisille ilmiöille ovat entistä moninaisempia ja aiempaa saavutettavampia. Internet on mahdollistanut erilaisten anonyymien viharyhmien ja -sivustojen yleistymisen, ja sitä kautta vihamielisten ajatusten jakamisen aiempaa laajemmalle yleisölle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka paljon ja millä digitaalisilla alustoilla tutkimuksen yhteistyökumppanin, alueellisen poliittisen yhdistyksen jäsenet kokevat verkkovihaa ja vihapuhetta yhdistyksen toiminnassa. Samalla tavoitteena oli tuottaa yhdistykselle tietoa siitä, miten ilmiö tunnistettaisiin ja siihen puututtaisiin paremmin.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena sähköistä kyselylomaketta hyödyntäen, sillä tutkimuksessa haluttiin mitata verkkovihan ja vihapuheen esiintyvyyttä sekä selvittää mahdollisia yhteyksiä ilmiöiden välillä. Standardoituun CBQ-mittaria hyödyntävään lomakkeeseen kutsuttiin vastaamaan alueellisen poliittisen yhdistyksen jäsenyhdistysten jäsenet, eli noin 900 henkilöä. Lomakkeessa kysyttiin vastaajan kokemuksista viimeisen 6 kuukauden ajalta erilaisten väittämien kautta. Vastausvaihtoehdoissa käytettiin Likertin asteikkoa väittämissä käsiteltyjen ilmiöiden esiintyvyystiheyden mittaamiseksi.

Vastausten perusteella huomattiin, että suurin osa vastaajista oli kokenut verkkovihaa tai vihapuhetta viimeisen kuuden kuukauden aikana. Yleisin verkkovihan ja vihapuheen muoto oli loukkaavien ja vihamielisten viestien lähettäminen. Vastaajat kokivat yhtä paljon hyökkäyksiä persoonaa, arvoja ja henkilökohtaista elämää vastaan, ja lähes yhtä moni oli kokenut seksuaalista ahdistelua. Lähes viidennes vastaajista oli saanut uhkaavia viestejä tai henkeen kohdistuvia uhkauksia. Eniten verkkovihaa ja vihapuhetta koettiin sosiaalisessa mediassa.

Tutkimustulokset noudattivat aiemmissa tutkimuksissakin havaittua linjaa ja voidaan olettaa, että ilmiö tulee lisääntymään ja vakavoitumaan mikäli verkkovihan suitsemiseen ei löydetä tehokkaampia keinoja. Tutkimuksen vastausmäärän jäätyä pieneksi, on tulevaisuudessa toteutettava lisätutkimus laajemmassa mittakaavassa. Lisäksi olisi tärkeää tutkia myös syitä verkkovihan taustalla.

The thesis focused on online hate and hate speech on the internet and social media. Online hate and hate speech are highly topical issues, as advancements in technology have provided increasingly diverse and accessible platforms for these phenomena. The internet has enabled the proliferation of anonymous hate groups and websites, facilitating the dissemination of hostile ideologies to broader audiences. The study aimed to examine the extent and platforms on which members of the research partner organization, regional political association, experience online hate and hate speech in the context of the organization’s activities. Additionally, the goal was to provide the organization with insights on how to better identify and address these phenomena.

The research was conducted as a quantitative study using an electronic questionnaire. The aim was to measure the prevalence of online hate and hate speech and to investigate potential connections between these phenomena. Members of the sub-associations of regional political association approximately 900 individuals, were invited to respond to a standardized CBQ-based questionnaire. Respondents were asked about their experiences over the past six months using various statements. A Likert scale was employed to measure the frequency of the phenomena discussed in the statements.

The responses indicated that most participants had experienced online hate or hate speech within the past six months. The most common forms were the sending of offensive and hostile messages. Respondents reported attacks on their personality, values, and personal lives in equal measure, and nearly as many had experienced sexual harassment online. Almost one-fifth of the respondents had received threatening messages or direct threats to their lives. Online hate and hate speech were most frequently encountered on social media platforms.

The study’s findings aligned with patterns observed in previous research, suggesting that the phenomenon is likely to increase and intensify if more effective measures to curb online hate are not implemented. Due to the low number of responses, future research should be conducted on a larger scale. Additionally, the underlying reasons behind online hate should be studied.