Etäsovitteluiden kehittäminen
Ukonaho, Eija (2024)
Ukonaho, Eija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235083
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Suomen sovittelutoimiston kanssa. Opinnäytetyössäni tutkin riita- ja rikosasioiden vapaaehtoisten sovittelijoiden ja ohjaajien kokemuksia etäsovitteluihin osallistumisesta. Tutkimuskysymyksissä kartoitettiin sovittelijoiden ja ohjaajien omia kokemuksia, asiakaskokemuksia sekä kehittämisehdotuksia liittyen etäsovitteluihin. Opinnäytetyön aineistoa kerättiin haastatteluiden ja Webropol kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen haastatteluihin osallistui kolme vapaaehtoista riita- ja rikosasioiden sovittelijaa (n=3) ja kolme sovitteluohjaajaa (n=3). Webropol kyselyihin vastasi kymmenen vapaaehtoista riita- ja rikosasioiden sovittelijaa (n=10) ja viisi sovitteluohjaajaa (n=5). Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä ovat 1) Millaisia kokemuksia riita- ja rikosasioiden sovittelijoilla on etäsovitteluista? 2) Millaisia kokemuksia sovitteluohjaajilla on etäsovitteluista? ja 3) Millaisia kehittämisehdotuksia etäsovitteluihin osallistuvilla riita- ja rikosasioiden sovittelijoilla ja sovitteluohjaajilla on etäsovittelutoiminnan kehittämiseksi?
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee riita- ja rikosasioiden sovittelun historiaa, restoratiivista oikeutta, sovittelutoimintaa ja sen periaatteita sekä sovittelun prosessia sen eri näkökulmista. Teoriaosuudessa käsitellään myös etäsovitteluita sekä niihin liittyviä haasteita, riskejä kuin etujakin. Etäsovitteluiden laajemman ymmärryksen osalta tuon teoriaosuudessa esille myös tietoturvaan ja luottamuksellisuuteen liittyviä asioita. Opinnäytetyöni on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiaksi valitsin tapaustutkimuksen (engl. case study research). Tutkimuksen aineistonkeruun metodiksi valikoitui haastattelut ja Webropolin kautta toteutetut kyselyt. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta etämenetelmien täydentävän sovittelutoimintaa ja mahdollistavan sovittelun niissä tilanteissa, kun mahdollisuutta lähitapaamiseen ei ole. Vapaaehtoisten sovittelijoiden kuin ohjaajien kokemukset etäsovitteluista olivat pääosin hyviä. Kehittämisehdotuksia kartoittaessa esille nousi se, että koulutusten ja vertaistuki-iltojen tarpeellisuus. Esille nousi myös sovitteluparin ja yhteistyön merkitys etäsovittelua tehtäessä.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee riita- ja rikosasioiden sovittelun historiaa, restoratiivista oikeutta, sovittelutoimintaa ja sen periaatteita sekä sovittelun prosessia sen eri näkökulmista. Teoriaosuudessa käsitellään myös etäsovitteluita sekä niihin liittyviä haasteita, riskejä kuin etujakin. Etäsovitteluiden laajemman ymmärryksen osalta tuon teoriaosuudessa esille myös tietoturvaan ja luottamuksellisuuteen liittyviä asioita. Opinnäytetyöni on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusstrategiaksi valitsin tapaustutkimuksen (engl. case study research). Tutkimuksen aineistonkeruun metodiksi valikoitui haastattelut ja Webropolin kautta toteutetut kyselyt. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta etämenetelmien täydentävän sovittelutoimintaa ja mahdollistavan sovittelun niissä tilanteissa, kun mahdollisuutta lähitapaamiseen ei ole. Vapaaehtoisten sovittelijoiden kuin ohjaajien kokemukset etäsovitteluista olivat pääosin hyviä. Kehittämisehdotuksia kartoittaessa esille nousi se, että koulutusten ja vertaistuki-iltojen tarpeellisuus. Esille nousi myös sovitteluparin ja yhteistyön merkitys etäsovittelua tehtäessä.