Psykologinen turvallisuus organisaation strategisessa muutoksessa : strategisen muutoksen vaikutus henkilöstön kokemaan psykologiseen turvallisuuteen asiantuntijaorganisaatiossa
Rossi, Jeremias (2024)
Rossi, Jeremias
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121235298
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tehtiin tapaustutkimus, jossa kirjallisuuteen perehtymällä hankittiin syvällinen ymmärrys toimeksiantajayrityksen kaltaisen asiantuntijaorganisaation psykologisen turvallisuuden tärkeimmistä osa-alueista ja painopisteistä. Lisäksi työssä tarkasteltiin, miten strateginen muutos vaikuttaa organisaation henkilöstön kokemaan psykologiseen turvallisuuteen. Tässä tutkimuksessa strategisena muutoksena oli yrityksen kansainvälistymistavoite. Kirjallisuuteen perehtymisen jälkeen henkilöstölle tehtiin kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen strategian mukaisen kansainvälistysprojektin vaikutukset henkilöstön kokemaan psykologiseen turvallisuuteen. Työssä selvitettiin psykologisen turvallisuuden osa-alueet, joihin on erityisesti panostettava, jotta kansainvälistymistavoitteisiin päästään. Lisäksi työssä tarkasteltiin taustamuuttujien vaikutusta psykologisen turvallisuuden kokemukseen, muutosviestintään sekä muutosvalmiuteen.
Aineisto kerättiin verkkokyselyllä toimeksiantajayrityksen henkilöstöltä muutosprosessin ollessa käynnissä. Aineistoa kerättiin sekä määrällisesti että laadullisesti hyödyntäen muunneltua Likertin-asteikkoa. Kysely koostui kahdesta päänäkökulmasta: organisaatiomuutoksesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Verkkokysely piti sisällään saatekirjeen, monivalintaväittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Verkkokyselyyn saatiin 450 vastausta, ja kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 30 %. Määrällistä aineistoa analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin yhden muuttujan jakaumasta sekä tarkastelemalla havaintoarvojen poikkeavuutta toisistaan. Aineistoa vertailtiin myös taustamuuttujien avulla, ja eri vastaajaryhmien vastausten erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin tilastotieteellistä ohjelmistoa käyttäen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin kautta ja vastauksia teemoitettiin sekä kvantifioitiin.
Tutkimuksen tuloksista tehtiin yhteenvedot ja johtopäätökset. Tuloksista pyrittiin kuvaamaan sanallisesti havaitut vahvuudet ja heikkoudet, joiden pohjalta tehtiin kehitysehdotukset toimeksiantajayrityksen hyödynnettäviksi. Verkkokyselyllä saatujen tulosten perusteella psykologinen turvallisuus on kokonaisuutena melko hyvällä tasolla, vaikka joitain kehityskohteita tunnistettiinkin. Erityisen tyytyväisiä vastauksissa oltiin lähiesihenkilön toimintaan, ja mahdollisina kehittämiskohteina nousi esiin esimerkiksi virheiden käsittely sekä avoimen ilmapiirin luominen. Tuloksista havaittiin, että kansainvälistyminen nähdään kohtuullisen positiivisena asiana ja siihen ollaan kohtuullisen valmiita sitoutumaan. Muutos kuitenkin aiheuttaa myös epävarmuutta henkilöstölle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että henkilöstö pohti muutoksen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan ja muutokseen liittyen kaivattaisiin enemmän selkeää ja konkreettista viestintää.
Työssä havaittiin, että liiketoiminnallinen strateginen muutos voi vaikuttaa henkilöstön kokemaan psykologiseen turvallisuuteen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta. Tuloksista kävi ilmi, että psykologinen turvallisuus on toimeksiantajayrityksessä niin hyvällä tasolla, että se edistää strategista muutosta. Kun tuloksia vertailtiin taustamuuttujien avulla, havaittiin, että esihenkilöt kokivat lähes poikkeuksetta korkeampaa psykologista turvallisuutta ja muutosvalmiutta kuin ei-esihenkilöt. Lisäksi havaittiin, että sekä esihenkilöt että myös yli 10 vuotta yrityksessä työskennelleet kokivat muutosviestinnän tason paremmaksi kuin muut vastaajaryhmät.
Aineisto kerättiin verkkokyselyllä toimeksiantajayrityksen henkilöstöltä muutosprosessin ollessa käynnissä. Aineistoa kerättiin sekä määrällisesti että laadullisesti hyödyntäen muunneltua Likertin-asteikkoa. Kysely koostui kahdesta päänäkökulmasta: organisaatiomuutoksesta ja psykologisesta turvallisuudesta. Verkkokysely piti sisällään saatekirjeen, monivalintaväittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Verkkokyselyyn saatiin 450 vastausta, ja kyselyn vastausprosentiksi tuli noin 30 %. Määrällistä aineistoa analysoitiin tilastotieteellisin menetelmin yhden muuttujan jakaumasta sekä tarkastelemalla havaintoarvojen poikkeavuutta toisistaan. Aineistoa vertailtiin myös taustamuuttujien avulla, ja eri vastaajaryhmien vastausten erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin tilastotieteellistä ohjelmistoa käyttäen. Laadullista aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin kautta ja vastauksia teemoitettiin sekä kvantifioitiin.
Tutkimuksen tuloksista tehtiin yhteenvedot ja johtopäätökset. Tuloksista pyrittiin kuvaamaan sanallisesti havaitut vahvuudet ja heikkoudet, joiden pohjalta tehtiin kehitysehdotukset toimeksiantajayrityksen hyödynnettäviksi. Verkkokyselyllä saatujen tulosten perusteella psykologinen turvallisuus on kokonaisuutena melko hyvällä tasolla, vaikka joitain kehityskohteita tunnistettiinkin. Erityisen tyytyväisiä vastauksissa oltiin lähiesihenkilön toimintaan, ja mahdollisina kehittämiskohteina nousi esiin esimerkiksi virheiden käsittely sekä avoimen ilmapiirin luominen. Tuloksista havaittiin, että kansainvälistyminen nähdään kohtuullisen positiivisena asiana ja siihen ollaan kohtuullisen valmiita sitoutumaan. Muutos kuitenkin aiheuttaa myös epävarmuutta henkilöstölle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että henkilöstö pohti muutoksen vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan ja muutokseen liittyen kaivattaisiin enemmän selkeää ja konkreettista viestintää.
Työssä havaittiin, että liiketoiminnallinen strateginen muutos voi vaikuttaa henkilöstön kokemaan psykologiseen turvallisuuteen esimerkiksi aiheuttamalla epävarmuutta. Tuloksista kävi ilmi, että psykologinen turvallisuus on toimeksiantajayrityksessä niin hyvällä tasolla, että se edistää strategista muutosta. Kun tuloksia vertailtiin taustamuuttujien avulla, havaittiin, että esihenkilöt kokivat lähes poikkeuksetta korkeampaa psykologista turvallisuutta ja muutosvalmiutta kuin ei-esihenkilöt. Lisäksi havaittiin, että sekä esihenkilöt että myös yli 10 vuotta yrityksessä työskennelleet kokivat muutosviestinnän tason paremmaksi kuin muut vastaajaryhmät.
