Sillankorjaustöiden keskeisimmät työvaiheet ja niiden jaottelu työurakoiksi

Abstract

Työn tarkoituksena oli selvittää sillankorjausurakan osittelun mahdollisuuksia pienempiin työkokonaisuuksiin. Työ on suunnattu Destia Oy:n sisäiseen käyttöön ja erityisesti siltaorganisaation työnjohtajien käyttöön. Aluksi kerättiin tietoa Virtasalmen sillan budjetoiduista ja toteutuneista kustannuksista ja vertailtiin niitä. Työssä vertailtiin myös työvaiheisiin käytettyä aikaa ja resursseja. Työvaiheiden laatuvaatimuksien osalta tietoa kerättiin Liikenneviraston SILKO-ohjeista. Samoin urakkamuotojen selvittämiseksi käytettiin Liikenneviraston ohjetta ja sovellettiin tietoja sillankorjauskohteeseen sopivaksi. Tarkasteltavia työvaiheita käsiteltiin sekä ohjeen että oman tietämyksen mukaan. Työn tuloksena vertailtiin Excel-laskennan pohjalta pylväsdiagrammeja sekä laskennallista että toteutunutta menekkiä. Varsinaisia kustannuksia työssä ei käsitellä salassapitovelvollisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin myös toteuttamiskelpoinen toimintamalli työvaiheiden toteutukseen ja työn tehostamiseen. Työtä voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa työmaan toteutusta niin ajallisesti kuin tehtävien osalta sekä urakkalaskennassa. Useamman kohteen jälkilaskennan pohjalta ajatusmallia voidaan vielä tarkentaa ja kehittää tarpeen mukaan.

The purpose of this final project was to find out the possibilities of dividing total piecework into smaller contracts. This final project is aimed at the inner use of Destia Ltd and especially to be used in the supervision of work on bridge construction. First, data was collected of both the budgeted and real costs of Virtasalmi Bridge and then they were compared. Time and resources spent in different stages of reconstruction were also compared. Information about the quality requirements for different stages was collected from the SILKO-directives of the Finnish Transport Agency. Other directives of the Finnish Transport Agency were used to find out suitable contract forms and this information was applied to bridge reconstruction. The Stages studied were processed with the help of both the directive and the writer's own knowledge. As a result of the project both computational and realized consumption were compared in the form of bar diagrams created by Excel-calculations. The real costs are not discussed because of confidentiality obligation. The results revealed a realizable method of how to execute different stages and how to intensify work in each stage. This final project can be benefitted when planning the implementation of the construction work in terms of the schedule, tasks and contract calculation. This experiment can be further developed to meet the company’s needs in the future.