Uhat ja mahdollisuudet työllisyysalueella työllisyyspalveluiden siirtyessä valtiolta kunnille

Abstract

Suomen työllisyyspalvelut siirretään vuoden 2025 alussa kuntiin. Siirron mukana siirtyy nykyinen TE-toimiston henkilökunta ja käytettävät järjestelmät uusille työllisyysalueille. Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää tulevaan Raahen työllisyysalueeseen liittyviä riskejä, vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia etukäteen ennen siirron tapahtumista.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena käyttäen tietolähteinä mahdollisimman ajantasaista tietoa TE24-muutokseen liittyen. Tietoa kerättiin esimerkiksi valtion ja Kuntaliiton lähteistä sekä kuntakokeiluun liittyvästä tutkimuksesta. Tutkimuksen pohjalta tehtiin riskianalyysi ja SWOT-analyysi Raahen työllisyysalueelle.

Tutkimuksessa ilmeni, että muutokseen sisältyy paljon sellaisia riskejä, joilla toteutuessaan voi olla vakavia vaikutuksia. Tällaiset riskit liittyivät eniten johtamiseen ja strategiseen toimintaan. Tutkimus toi esille heikkouksista muun muassa kuntien taloustilanteen vaikutukset ja henkilökunnan riittävyyden uudessa organisaatiossa. Vahvuuksia löydettiin esimerkiksi siitä, että nykyiset järjestelmät siirtyvät uusille työvoimaviranomaisille ja nykyisten työntekijöiden siirtymisen myötä kuntiin siirtyy myös työvoimapalvelun osaamista. Mahdollisuuksiksi tutkimuksessa ilmeni yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden kuntien kanssa sekä asiakaspalvelun henkilökohtaistaminen. Uhkiksi nousi muun muassa järjestelmien toimimisen siirron jälkeen ja kansallisten tavoitteiden unohtamisen paikallisuuden kustannuksella. Hallittu siirtyminen vaatii avointa tiedottamista, huolellista valmistautumista ja riskien ennakointia. Jatkossa työllisyyspalveluiden hyvien tuloksien syntymiseen vaikuttavat työllisyystavoitteiden seuranta ja asiakkaiden yksilöllisten palvelupolkujen luominen.