Riskienhallinnan osaamisen taso finanssialan tukirooleissa
Humberg, Riika-Maria; Piirainen, Ida; Ruokonen, Jenni (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335406
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa finanssialan tukirooleissa työskentelevien osaamistaso riskienhallinnallisissa tehtävissä. Tavoitteena oli myös selvittää, mihin riskienhallinnallisiin asioihin tarvitaan lisäperehdytystä. Pääkysymys tutkimukselle oli ”Miten finanssialan tukirooleissa työskentelevät henkilöt voivat kehittää riskienhallinnan osaamistaan vastatakseen sääntelyn asettamiin vaatimuksiin?”.
Tutustuimme opinnäytetyössämme erityisesti riskienhallintakulttuuriin, ketteriin toimintatapoihin ja sääntelyn asettamiin vaatimuksiin. Keskeisten käsitteiden pohjalta muodostimme verkkokyselyn, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Keräsimme tutkimuksen aineiston verkkokyselyllä, jonka tuloksia analysoimme ristiintaulukointien ja graafisten kuvioiden avulla.
Keskeisimpänä tuloksena todettiin, että riskienhallinnalliset valmiudet vaihtelivat vastaajien kesken, vaikka riskienhallinta oli suurimmalla osalla vastaajista osa päivittäistä työtä. Vastaajat toivoivat lisäperehdytystä ja tietoiskuja riskienhallinnan eri osa-alueista ja vaatimuksista. Näitä tuloksia voidaan toimeksiantajayrityksessä hyödyntää esimerkiksi uuden verkkokurssin muodostamisella tai yksilökohtaisempaan perehdytyspolkuun panostamalla. Jatkokehityksenä toimeksiantaja voisi luoda pysyvämmän työkalun riskienhallinnan osaamisen arviointiin ja seurantaan. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta osaamistason kasvuun tai miten vastuullisuusnäkökulma on otettu huomioon riskienhallinnan perehdytyksessä.
Tutustuimme opinnäytetyössämme erityisesti riskienhallintakulttuuriin, ketteriin toimintatapoihin ja sääntelyn asettamiin vaatimuksiin. Keskeisten käsitteiden pohjalta muodostimme verkkokyselyn, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Keräsimme tutkimuksen aineiston verkkokyselyllä, jonka tuloksia analysoimme ristiintaulukointien ja graafisten kuvioiden avulla.
Keskeisimpänä tuloksena todettiin, että riskienhallinnalliset valmiudet vaihtelivat vastaajien kesken, vaikka riskienhallinta oli suurimmalla osalla vastaajista osa päivittäistä työtä. Vastaajat toivoivat lisäperehdytystä ja tietoiskuja riskienhallinnan eri osa-alueista ja vaatimuksista. Näitä tuloksia voidaan toimeksiantajayrityksessä hyödyntää esimerkiksi uuden verkkokurssin muodostamisella tai yksilökohtaisempaan perehdytyspolkuun panostamalla. Jatkokehityksenä toimeksiantaja voisi luoda pysyvämmän työkalun riskienhallinnan osaamisen arviointiin ja seurantaan. Jatkotutkimusaiheena voitaisiin selvittää, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta osaamistason kasvuun tai miten vastuullisuusnäkökulma on otettu huomioon riskienhallinnan perehdytyksessä.