Maastohiihtäjän alaselkävaivat
Huotari, Esa (2024)
Huotari, Esa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335477
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin alaselkäoireiden esiintyvyyttä Lapin Urheiluakatemian maastohiihtäjien ja REDU Rovaniemen Jokiväylän opiskelijoilla. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin myös, oliko fyysisellä harjoittelulla ja passiivisella istumisella sekä seisomisella yhteyttä alaselkäoireiden esiintymiseen. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin tasatyöntötekniikan vaikutusta maastohiihtäjien alaselkävaivoihin. Harjoittelun vaikutusta seurattiin kysymällä, miten selkävaivat esiintyivät eri harjoitusjaksoilla, kilpailuissa, harjoittelussa ja arjessa. Maastohiihtäjien selkävaivojen esiintymistä verrattiin opiskelijoihin, jotka eivät ole maastohiihtäjiä. Toimeksiantajana toimi Lapin Urheiluakatemia.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Maastohiihtäjiä ja opiskelijoita pyydettiin vastaamaan Microsoft forms-kyselyyn. Kyselyyn vastasi n=12 maastohiihtäjää ja n=17 opiskelijaa. Kyselytutkimuksen vastauksien analysoitiin Microsoft Excel ja SPSS Statistics-ohjelmalla.
Kyselyyn vastanneista maastohiihtäjistä kaikilla oli ollut jossain vaiheessa alaselkävaivoja. Myös 25 prosentilla opiskelijoista oli arkielämän alaselkävaivaa. Maastohiihtäjillä perinteisen hiihdon harjoittelu ja kilpailut olivat yleisin syy alaselkävaivoille. Ryhmien välisiä eroja vertailtiin khii-neliötestilla ja ristiintaulukoinnilla. Opiskelijoille eniten selkävaivaa aiheutti seisomien ja pitkäaikainen istuminen. Tässä tutkimuksessa tasatyöntö maastohiihdossa ei aiheuta lisääntynyttä alaselkävaivaa. Vastanneista miehillä oli harjoittelun aiheuttamaa alaselkävaivaa enemmän kuin naisilla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Lapin Urheiluakatemiassa. Tarkoitus on alaselkäoireiden vähentäminen esim. harjoittelua suunniteltaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimusaiheissa, joka voisi olla tutkimus kilpailusta palautumisen seurantaa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tehokkaampaan harjoitusten aiheuttaman selkävaivan ja siitä palautumista.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Maastohiihtäjiä ja opiskelijoita pyydettiin vastaamaan Microsoft forms-kyselyyn. Kyselyyn vastasi n=12 maastohiihtäjää ja n=17 opiskelijaa. Kyselytutkimuksen vastauksien analysoitiin Microsoft Excel ja SPSS Statistics-ohjelmalla.
Kyselyyn vastanneista maastohiihtäjistä kaikilla oli ollut jossain vaiheessa alaselkävaivoja. Myös 25 prosentilla opiskelijoista oli arkielämän alaselkävaivaa. Maastohiihtäjillä perinteisen hiihdon harjoittelu ja kilpailut olivat yleisin syy alaselkävaivoille. Ryhmien välisiä eroja vertailtiin khii-neliötestilla ja ristiintaulukoinnilla. Opiskelijoille eniten selkävaivaa aiheutti seisomien ja pitkäaikainen istuminen. Tässä tutkimuksessa tasatyöntö maastohiihdossa ei aiheuta lisääntynyttä alaselkävaivaa. Vastanneista miehillä oli harjoittelun aiheuttamaa alaselkävaivaa enemmän kuin naisilla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa Lapin Urheiluakatemiassa. Tarkoitus on alaselkäoireiden vähentäminen esim. harjoittelua suunniteltaessa. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimusaiheissa, joka voisi olla tutkimus kilpailusta palautumisen seurantaa. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää tehokkaampaan harjoitusten aiheuttaman selkävaivan ja siitä palautumista.