Omaishoitajuus ja siitä luopuminen : kokemuksia omaishoitajuudesta luopumisesta

Abstract

Omaishoitajuus on toisesta henkilöstä huolehtimista elämän kaikilla osa-alueilla. Se vaikuttaa omaishoitajan koko elämään ja voi olla erittäin kuormittavaa. Omaishoitajuudesta luopumisella tarkoitetaan tässä sitä, kun omaishoidettava muuttaa tehostetun palveluasumisen yksikköön. Omaishoitajuudesta luopuminen on prosessi, joka samaan aikaan on kuormittava, mutta myös helpottava tekijä omaishoitajan elämässä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää omaishoitajien kokemuksia omaishoitajuudesta luovuttaessa silloin, kun omaishoidettava muuttaa tehostetun palveluasumisen yksikköön. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia omaishoitajilla on ollut, minkälaista tukea he olisivat kokeneet tarvitsevansa ja minkälaisia apuvälineitä/toimia omaishoitajille voitaisiin tarjota omaishoitajuudesta luovuttaessa.

Toimeksiantajana tutkimuksessa oli Attendo Kalliohovi. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tutkimusta varten kerättiin haastatteluina. Tutkimuksessa haastatteluun osallistui kolmea (n = 3) henkilöä, jotka olivat toimineet aikaisemmin omaishoitajina. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Omaishoitajuudesta luopuminen koettiin helpotuksena, tunteiden kirjona, oman hyvinvoinnin priorisointina ja monialaisen tuen saamisena prosessin aikana. Kaikki omaishoitajat kokivat omaishoitajuudesta luopumisen eri tavalla elämän tilanteitten mukaan, merkittävänä tekijänä jaksamisessa koettiin tukiverkosto ja tehostetun palveluasumisen yksikön hoitohenkilökunnan ammattitaito.

Tämän tutkimuksen perusteella on mahdollista kehittää omaishoitajien tukemista omaishoitajuudesta luopuessa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tunteita on hyvin monenlaisia aiheeseen liittyen ja omaishoitajuudesta luopuvat henkilöt tarvitsevat tukea luopumisprosessin aikana.

Omaishoitajien tukemista on mahdollista kehittää tutkimalla aihetta vielä lisää ja selvittämällä minkälaisia tukitoimia henkilöt voisivat tarvita sekä fyysisesti, että henkisesti. Tulevaisuudessa omaishoitajia ja omaishoitajuudesta luopumista olisi tarpeellista tutkia vielä enemmän ja perehtyä, kuinka voisimme heitä tukea jo ennen prosessin alkamista sekä prosessin kaikissa eri vaiheissa.