Ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden kokemuksia neuvolan antamasta tuesta ja perhevalmennuksesta Kalajoella

Abstract

Oulun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tekijä: Henna-Mari Peltola Opinnäytetyön nimi: Ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden kokemuksia neuvolan antamasta tuesta ja perhevalmennuksesta Kalajoella Työn ohjaaja: Maija Alahuhta ja Merja Männistö Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 59 + 2 liitettä

Ensimmäisen lapsen syntyessä perheen tuen tarve on suuri. Neuvolalla on keskeinen rooli tuen tarjoamisessa, ja siksi neuvolan tukimuotojen kehittäminen perheiden tarpeita vastaaviksi on tärkeää. Tutkimukseni tavoitteena on, että sen avulla voidaan kehittää neuvolapalveluita ja perhevalmennusta Kalajoen neuvolassa. Tutkimuskysymyksiä ovat: millaista tukea ensimmäisen lapsensa saaneet perheet kokevat neuvolasta ja perhevalmennuksesta saavansa ja millaista tukea he niiltä toivovat. Alkusysäyksen tutkimukselleni antoi perhevalmennuksen synnytyksen jälkeisten käyntien puuttuminen Kalajoen neuvolasta. Tutkimustulosten pohjalta voidaan kehittää neuvolatoimintaa ja perhevalmennusta, sekä suunnitella perhevalmennuksen jatkoryhmän toimintaa Kalajoen neuvolassa.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat aikaisemmat tutkimukset neuvolatoiminnasta, perhevalmennuksesta, neuvolan antamasta tuesta, vanhemmuudesta ja elämänmuutoksesta ensimmäisen lapsen syntyessä. Lisäksi keskeistä tietoa ovat neuvolatoimintaan liittyvät lait, asetukset ja suositukset. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen aineisto on kerätty kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla ensimmäisen lapsensa saaneilta vanhemmilta. Aineiston analysoinnissa on käytetty sisällönanalyysiä.

Kokemukset neuvolan antamasta tuesta jakautuivat positiivisiin kokemuksiin tuen saannista ja kokemuksiin riittämättömästä tuesta. Positiiviset kokemukset kuvasivat emotionaalisen ja tiedollisen tuen saamista neuvolasta sekä hyviä kokemuksia neuvolan ilmapiiristä ja neuvolan eri työmuodoista. Kokemukset riittämättömästä tuesta oli muodostanut ristiriitainen tieto tai tuki, kokemus siitä, että saatu tieto ei ole uutta tai kaivattua tietoa, tai kokemus kiireestä neuvolavastaanotolla. Perheet toivoivat saavansa neuvolasta emotionaalista ja tiedollista tukea. Vanhemmat toivoivat mm. vanhempien jaksamisen huomiointia ja lisää ohjeita ja neuvoja vauvan hoitoon. Terveydenhoitajalta toivottiin perehtyneisyyttä asioihin, ammattitaitoa ja kokemusta. Ilmapiirin neuvolassa toivottiin olevan avoin, vapautunut ja syvällisempiin keskusteluihin rohkaiseva.

Perhevalmennuksessa tiedollinen tuki, erityisesti synnytystiedon saaminen, koettiin tärkeäksi. Vertaistukea oli onnistuttu luomaan perhevalmennustapaamisissa myös vauvan syntymän jälkeiseen aikaan ja tapaamisten ilmapiiri oli koettu pääosin hyväksi. Perhevalmennukselta toivottiin emotionaalista, tiedollista ja vertaistukea. Tunnelman tapaamisissa toivottiin olevan avoin, rento ja kannustava, ja niiden toivottiin olevan tyyliltään keskustelevia.

Oulu University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care

Author: Henna-Mari Peltola Title of thesis: Families´ Experiences of Maternity and Child Health Clinic and Family Training in Kalajoki Supervisors: Maija Alahuhta and Merja Männistö Term and year when the thesis was submitted: Spring 2015 Number of pages: 59 + 2

A new family needs plenty of support when their first child is born. It is important that a maternity and child health clinic offers support that meets families´ needs. The aim of my study is to help develop the child welfare services and family training in Kalajoki.

Research problems are: what kind of support families get from maternity and child health clinic and family training and what kind of support they wish for after having their first child.

My research is based on theory and other researches on maternity and child health services, family training, parenting support and the change of life when the first child is born. Research data is collected using questionnaire and interviews from parents who have had their first child in one year. Research data is analyzed using qualitative content analysis.

Experiences of support in maternity and child health clinic were divided in two categories: positive experiences and experiences of inadequate support. Experiences were positive when parents felt that they got emotional and informational support from the clinic and the climate at the clinic was good. The support was considered inadequate if parents felt that information that was given at the clinic had contradictions or if the information was something they felt useless. Also time pressure at the clinic gave the experience of inadequate support. Families wished that the maternity and child health clinic would give them emotional and informational support. They wanted that nurse would pay more attention to parents´ well-being and give more practical advice on taking care of the baby. Parents hoped that the public health nurse would have good professional skills and that the nurse would be experienced. Parents hoped that the climate at the clinic would be open, relaxed and encouraging to conversations. Parents felt that in family training informational support is important, parents especially wanted information about delivery. Parents experienced that the climate in family training was good. Parents felt that they had peer support in family training and some mothers formed peer groups that continued meetings after babies were born. Parents wished for emotional, informational and peer support in family training. They hoped that climate in group would be relaxed, open, supporting and conversational.

Keywords: Counselling, social support, peer support, family nursing