Kaivoksen rikastushiekan hiilijalanjäljen laskeminen
Schroderus, Ida (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121535908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121535908
Tiivistelmä
Hiilijalanjäljen määrittäminen on nykyaikana hyväksi, sillä asiakkaille ympäristöystävällisyys on tärkeää. Se auttaa myös yritystä ymmärtämään paremmin miten paljon tuote tai palvelu tuottaa ilmastokuormaa. Opinnäytetyön tavoitteena on laskea hiilijalanjälki kaivoksen rikastushiekalle. Tällä hetkellä rikastushiekka luokitellaan jätteeksi ja sitä syntyy vuodessa monia tonneja. Rikastushiekalle ollaan etsimässä hyödyntämismahdollisuuksia. Hiilijalanjäljen avulla voidaan tarkastella mikä on sen kasvihuonevaikutus mahdollisessa uudessa käyttökohteessa tai loppusijoituksessa.
Opinnäytetyön tilaajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyö liittyy SETELIT-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on tutkia rikastushiekan hyödyntämistä erilaisin keinoin. Hiilijalanjälki kuvaa paljonko palvelu tai tuote tuottaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon kyseisen tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja. Hiilijalanjälki raportoidaan useimmiten hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Hiilidioksidiekvivalentti huomioi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt kuten dityppioksidin (N2O) sekä metaanin (NH4) hiilidioksidipäästöjen lisäksi. Hiilijalanjälki voidaan määrittää toiminnalle, yritykselle, tuotteelle ja organisaatiolle.
Hiilijalanjäljen laskemiseen ohjaavia standardeja ovat esimerkiksi GHG-protokolla ja ISO 14067 -standardi. GHG-protokollaa käytetään kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen organisaatiossa ja ISO 14067 -standardia käytetään tuotteiden hiilijalanjäljen laskentaan.
Opinnäytetyön lähtötiedot, minkä pohjalta itse hiilijalanjälkilaskenta tapahtui, tulivat yritykseltä. Laskenta tapahtui vuoden 2022 tuloksien perusteella ja laskennassa otettiin huomioon tärkeimmät hiilidioksidipäästöjä tuottavat tuotantoon liittyvät asiat. Opinnäytetyön teoriaosuuteen tiedot löytyivät esimerkiksi internetistä.
Hiilijalanjäljen laskenta tehtiin standardia ISO 14067 periaatteita noudattaen.
Rikastushiekan hiilijalanjäljeksi saatiin 1,88 kg CO2-ekv. /t rikastushiekka. Vertailukohteita ole julkisesti saatavana. Kaivoksen rikastushiekan hiilijalanjälkeen vaikuttavat suurimmilta osin kuljetukset kaivoksesta tehdasalueelle ja tehdasalueelta läjitysalueelle sekä kuinka paljon on mennyt sähköä eri prosessialueella.
Opinnäytetyön tilaajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. Opinnäytetyö liittyy SETELIT-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on tutkia rikastushiekan hyödyntämistä erilaisin keinoin. Hiilijalanjälki kuvaa paljonko palvelu tai tuote tuottaa ilmastokuormaa eli kuinka paljon kyseisen tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja. Hiilijalanjälki raportoidaan useimmiten hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Hiilidioksidiekvivalentti huomioi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt kuten dityppioksidin (N2O) sekä metaanin (NH4) hiilidioksidipäästöjen lisäksi. Hiilijalanjälki voidaan määrittää toiminnalle, yritykselle, tuotteelle ja organisaatiolle.
Hiilijalanjäljen laskemiseen ohjaavia standardeja ovat esimerkiksi GHG-protokolla ja ISO 14067 -standardi. GHG-protokollaa käytetään kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen organisaatiossa ja ISO 14067 -standardia käytetään tuotteiden hiilijalanjäljen laskentaan.
Opinnäytetyön lähtötiedot, minkä pohjalta itse hiilijalanjälkilaskenta tapahtui, tulivat yritykseltä. Laskenta tapahtui vuoden 2022 tuloksien perusteella ja laskennassa otettiin huomioon tärkeimmät hiilidioksidipäästöjä tuottavat tuotantoon liittyvät asiat. Opinnäytetyön teoriaosuuteen tiedot löytyivät esimerkiksi internetistä.
Hiilijalanjäljen laskenta tehtiin standardia ISO 14067 periaatteita noudattaen.
Rikastushiekan hiilijalanjäljeksi saatiin 1,88 kg CO2-ekv. /t rikastushiekka. Vertailukohteita ole julkisesti saatavana. Kaivoksen rikastushiekan hiilijalanjälkeen vaikuttavat suurimmilta osin kuljetukset kaivoksesta tehdasalueelle ja tehdasalueelta läjitysalueelle sekä kuinka paljon on mennyt sähköä eri prosessialueella.