Vetovoimainen vanhustyön työpaikka hoitajien kuvaamana.

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty osana Oulun eteläisellä alueella toiminutta Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus- hanketta. Yksi hankkeen keskeinen tavoite on ollut vanhustyön osaavan ja luovan johtamisen sekä henkilöstön kehittäminen. Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät työvoiman saatavuudessa ja toisaalta vanhustyön lisääntymisenä. On ajankohtaista miettiä vanhustyön vetovoimaisuutta ja sen parantamista.

Tutkimuksen tarkoitus on kuvata hoitajien käsityksiä vanhustyön työpaikan vetovoimaisuuteen yhteydessä olevista tekijöistä. Tieto on kerätty haastattelemalla teemahaastattelun avulla seitsemää vanhustyötä tekevää hoitajaa erilaisissa vanhustyön työpaikoissa. Haastattelujen avulla tuotettu aineisto on analysoitu sisällön analyysin avulla induktiivisella otteella eli analyysi on lähtöisin aineistosta käsin.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hoitajat kokevat vanhustyön vetovoimaisuuden muodostuvan erilaisista asioista. Persoona on hoitajan työväline ja persoonaominaisuudet tukevat vanhustyöhön hakeutumista. Hoitaja tarvitsee vanhustyössä vahvaa ammattitaitoa ja erityisosaamista vanhenemisesta ja vanhuudesta. Mielikuva vanhustyöstä pelkkänä perushoitona on vanhanaikainen. Hoitajan jo kotoa omaksumat ja työyhteisössä vallitsevat arvot vaikuttavat vanhustyön vetovoimaiseksi kokemiseen. Työn sisältö, työtehtävien mielekkyys ja haasteet, työyhteisön ilmapiiri ja toimiva yhteistyö lisäävät hoitajan sitoutumista työpaikkaan. Tulosten mukaan myös mielikuva vanhustyön pysähtyneisyydestä olisi syytä rikkoa.

Tuloksissa mainitaan tulevaisuuden haasteet, kuten iäkkäiden määrän kasvun näkyminen kaikissa terveydenhuollon työpaikoissa, muuttuva aikaisempaa aktiivisempi ja toimintakykyisempi asiakaskunta ja palveluiden laadun tarkastelun näkökulma. Oppiminen ja kehittämistoiminta on vanhustyössä jatkuvaa. Tulevaisuudessa vanhustyö tarjoaa tulosten mukaan hyvin erilaisia, haastavia ja monipuolisia työpaikkoja, jotka kilpailevat työvoimasta. Hoitotyön ja vanhustyön kokemuksen omaava, osaava ja koulutettu henkilöstöjohtaja lisää työpaikan vetovoimaa. Esimiehen työlle antama tuki ja arvostus lisää hoitajan kokemaa työpaikan vetovoimaa.

Tämän tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä työyhteisöjen ja työpaikkojen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi miettiä millä tavoin vanhustyössä hoitajan työn monipuolisuutta voitaisiin tuoda paremmin esille esimerkiksi rekrytoitaessa henkilökuntaa. Työnantajien tulisikin entistä paremmin mainostaa vanhustyön tarjoamia kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksia. Jatkossa voitaisiin tutkia miten esimerkiksi hoitajaopiskelijat tai vanhustyön johtajat kuvailevat vetovoimaisen vanhustyöntyöpaikan.

In the future, the society faces challenges, such as ageing of the population, increasing need of health care services, and labour sufficiency. A career in the elderly care is not a very highly attractive option. Young and newly graduated nurses do not consider elderly care as a magnetic work place. It is of current interest to find out ways to improve the magnetism of working in the elderly care among nurses. This study is part of the project Sonectus Development Environment of Good Aging. The objective of the study was to describe the factors promoting the magnetism of work places in the elderly care as perceived and described by nurses.

This study is a qualitative one, and the data were collected by using the method of theme-based interview. The interviewed were seven nurses working in the elderly care. The data was transcribed and analysed by content analysis with an inductive analysis view.

The results revealed that the magnetism of working in the elderly care is formed by different factors. The main factor is the welfare in work. A nurse’s personality is one factor that supports working with aged people. Also, the values and attitudes of nurses stemming from childhood, and the values that prevail in the work place can increase the magnetism of the work. Strong professional skills and special know-how is needed in elderly care. The results showed that seeing the elderly care work as just basic care is an outmoded attitude. The content of work, sense of duty and challenges, the atmosphere in the work community, and functional alliances are factors that increase nurses’ commitment to their work. The results revealed that there will be challenges in the future, such as creating more active groups of the ageing people, and the aspect of high quality. Studying and development in work is continuous. Also, management is one of the magnetism factors.

In the future, there will be various challenging jobs for nurses in the elderly care. The main result of this study is that it should be better highlighted that elderly care can be a multi-faceted place of work offering a range of opportunities for continuous training and development of professional skills. The results of this study indicate that the magnetism of elderly care work consists of different and also subjective factors. These results can be utilised, for example in developing recruitment of elderly care nurses. Also, in work communities themes from this study should be discussed and used for improving the magnetism of the work place. The development of magnetism can be improved in many levels of organisations and in many phases of work.