IO-Link teknologian edut laitevalmistajien kannalta
Oksman, Lauri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121335658
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee IO-Link teknologian etuja laitevalmistajien näkökulmasta. Työn toimeksiantajana toimi Samesor Oy. Samesor Oy valmistaa automatisoituja koneita ja laitteita ohutmetalliteollisuuteen. Työn aihe tuli toimeksiantajalta ja sen tarkoituksena oli tutkia, miten teknologian avulla voitaisiin kehittää heidän laitteitaan, mutta myös tuoda esiin IO-Link teknologian tuomia etuja laitevalmistajille. Työssä vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin. Mitä etua IO-Link teknologian käytöstä on laitevalmistajille? Mihin IO-Link teknologia ei soveltunut työn aikana? Miten IO-Link teknologia eroaa perinteisistä analogiasignaaleista?
Työn aikana tietoa etsittiin aiheen kirjallisuudesta, IO-Link konsortion ohjeista sekä laitevalmistajien seminaareista ja katalogeista. Työn kirjallisuuskatsauksessa kerrotaan perinteisestä I/O järjestelmästä ja esitellään IO-Link järjestelmän rakennetta. Työssä tutkittiin erilaisia sovellusratkaisuja, jotka perustuivat toimeksiantajan laitteisiin. Kohteet valittiin toimeksiantajan toiveiden ja tämän opinnäytetyön tekijän havaintojen perusteella. Työn aikana toteutettiin yksi toimeksiantajan laite osittain IO-Link teknologialla. Tästä laitteesta tehtiin havaintoja ja vertailtiin sitä perinteiseen I/O järjestelmään. Lopuksi työssä haastateltiin muita laitevalmistajia IO-Linkin käytöstä. Työssä käytettyjen menetelmien avulla saavutettiin luotettavia tuloksia.
Opinnäytetyön aikana havaittiin, että IO-Link teknologia tuo etuja laitevalmistajille koko laitteen elinkaaren ajalle. Teknologia toi siis etuja asennukseen, käyttöönottoon, kunnossapitoon ja vianselvitykseen. Asennuksen aikana ilmenneet edut olivat asennuksen sekä kytkennän yksinkertaistuminen ja nopeutuminen. Käyttöönotossa huomattiin, että etuina ovat standardointi ja helppo integroiminen automaatiojärjestelmään. Kunnossapidon kannalta suurin etu oli laitteiden helppo vaihtaminen ja siten seisokkien vähentyminen. IO-Link laitteilta saadut diagnostiikkatiedot helpottivat myös vianselvitystä. Teknologiassa huomattiin myös puutteita varsinkin IO-Link Safetyn osalta. Järjestelmän asennukseen käytetyt valmiskaapelit aiheuttivat myös resurssien ohjaamista sähkösuunnitteluun, jotta oikean pituiset kaapelit osattaisiin tilata asennussiisteyden ylläpitämiseksi. Työn tulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin hyvin. Työn tulosten ja teorian välillä on selkeitä yhtymäkohtia, mikä lisää tulosten uskottavuutta.
Työn aikana tietoa etsittiin aiheen kirjallisuudesta, IO-Link konsortion ohjeista sekä laitevalmistajien seminaareista ja katalogeista. Työn kirjallisuuskatsauksessa kerrotaan perinteisestä I/O järjestelmästä ja esitellään IO-Link järjestelmän rakennetta. Työssä tutkittiin erilaisia sovellusratkaisuja, jotka perustuivat toimeksiantajan laitteisiin. Kohteet valittiin toimeksiantajan toiveiden ja tämän opinnäytetyön tekijän havaintojen perusteella. Työn aikana toteutettiin yksi toimeksiantajan laite osittain IO-Link teknologialla. Tästä laitteesta tehtiin havaintoja ja vertailtiin sitä perinteiseen I/O järjestelmään. Lopuksi työssä haastateltiin muita laitevalmistajia IO-Linkin käytöstä. Työssä käytettyjen menetelmien avulla saavutettiin luotettavia tuloksia.
Opinnäytetyön aikana havaittiin, että IO-Link teknologia tuo etuja laitevalmistajille koko laitteen elinkaaren ajalle. Teknologia toi siis etuja asennukseen, käyttöönottoon, kunnossapitoon ja vianselvitykseen. Asennuksen aikana ilmenneet edut olivat asennuksen sekä kytkennän yksinkertaistuminen ja nopeutuminen. Käyttöönotossa huomattiin, että etuina ovat standardointi ja helppo integroiminen automaatiojärjestelmään. Kunnossapidon kannalta suurin etu oli laitteiden helppo vaihtaminen ja siten seisokkien vähentyminen. IO-Link laitteilta saadut diagnostiikkatiedot helpottivat myös vianselvitystä. Teknologiassa huomattiin myös puutteita varsinkin IO-Link Safetyn osalta. Järjestelmän asennukseen käytetyt valmiskaapelit aiheuttivat myös resurssien ohjaamista sähkösuunnitteluun, jotta oikean pituiset kaapelit osattaisiin tilata asennussiisteyden ylläpitämiseksi. Työn tulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin hyvin. Työn tulosten ja teorian välillä on selkeitä yhtymäkohtia, mikä lisää tulosten uskottavuutta.