Maailman näkeminen ja uudenlaiset kokemukset vetävät opiskelijoita maailmalle: Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden näkökulmia kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta
Sahlstrom, Jonna; Siponen, Atte (2024)
Sahlstrom, Jonna
Siponen, Atte
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636119
Tiivistelmä
Opiskelijoiden kansainvälistymisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Opiskelijan kansainvälistyessä, avaa hän uusia ovia itselleen ja omalle uralleen. Vaikka opiskelijalla ei olisi aikomuksia työskennellä ulkomailla, on ulkomaan liikkuvuusjaksoista saatu elämänkokemus ja tieto korvaamatonta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Savonia-ammattikorkeakoulun 1.–3. vuosikurssien opiskelijoiden mielipiteitä ja suhtautumista kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen. Tärkeimpänä nähtiin selvittää mitkä tekijät näyttäytyvät opiskelijoille syynä lähteä liikkuvuusjaksoille ja mitkä tekijät puolestaan näyttäytyvät opiskelijoille mahdollisina esteinä osallistumiselle.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta eri aineistonkeruumenetelmää: kvantitatiivista kyselylomaketta ja kvalitatiivisia teemahaastatteluita. Kyselylomakkeella pyrittiin keräämään mahdollisimman yleistettävää tietoa kohdejoukosta. Kyselylomake jaettiin kohdejoukolle sähköpostitse ja siihen vastasi yhteensä 842 opiskelijaa. Haastatteluilla puolestaan pyrittiin pääsemään lähemmäksi tutkittavia ja kuulemaan opiskelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi opiskelijaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yleistä tyytyväisyyttä koulun liikkuvuustarjontaa kohtaan. Isoimmat syyt liikkuvuusjaksoille lähtemiselle oli maailman näkeminen ja uudenlaiset kokemukset. Suurimmat esteet liittyivät vastaajien mielestä taloudellisiin syihin ja omaan elämäntilanteeseen. Kvantitatiivisen kyselyn tuloksia tuki kvalitatiiviset haastattelut, joissa nousi ilmi samankaltaisia tekijöitä. Kun tutkimuksen tuloksia verrattiin edellisiin tutkimuksiin Suomen laajuisesta opiskelijaliikkuvuudesta, voitiin tutkimusten väliltä löytää samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Kvantitatiivisen kyselyn vastausprosentiksi saatiin 18,7 %. Tutkimuksella saatiin siis hyvä kuva kohderyhmän mielipiteistä liikkuvuusjaksoja kohtaan, mutta tulosta ei voida yleistää koko kohderyhmään. Kvalitatiivisten haastatteluiden saturaatiopiste saavutettiin, jolloin tutkimuksen kannalta saavutettu tieto oli riittävä tukemaan kvantitatiivista kyselyä.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta eri aineistonkeruumenetelmää: kvantitatiivista kyselylomaketta ja kvalitatiivisia teemahaastatteluita. Kyselylomakkeella pyrittiin keräämään mahdollisimman yleistettävää tietoa kohdejoukosta. Kyselylomake jaettiin kohdejoukolle sähköpostitse ja siihen vastasi yhteensä 842 opiskelijaa. Haastatteluilla puolestaan pyrittiin pääsemään lähemmäksi tutkittavia ja kuulemaan opiskelijoiden henkilökohtaisia kokemuksia. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi opiskelijaa.
Tutkimuksen tulokset osoittivat Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yleistä tyytyväisyyttä koulun liikkuvuustarjontaa kohtaan. Isoimmat syyt liikkuvuusjaksoille lähtemiselle oli maailman näkeminen ja uudenlaiset kokemukset. Suurimmat esteet liittyivät vastaajien mielestä taloudellisiin syihin ja omaan elämäntilanteeseen. Kvantitatiivisen kyselyn tuloksia tuki kvalitatiiviset haastattelut, joissa nousi ilmi samankaltaisia tekijöitä. Kun tutkimuksen tuloksia verrattiin edellisiin tutkimuksiin Suomen laajuisesta opiskelijaliikkuvuudesta, voitiin tutkimusten väliltä löytää samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Kvantitatiivisen kyselyn vastausprosentiksi saatiin 18,7 %. Tutkimuksella saatiin siis hyvä kuva kohderyhmän mielipiteistä liikkuvuusjaksoja kohtaan, mutta tulosta ei voida yleistää koko kohderyhmään. Kvalitatiivisten haastatteluiden saturaatiopiste saavutettiin, jolloin tutkimuksen kannalta saavutettu tieto oli riittävä tukemaan kvantitatiivista kyselyä.