Sääsuoja- ja telinerakenteiden turvallinen toteutus saneerauskohteissa. Toteutuksen työturvallisuusnäkökulmat.

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä sääsuoja- ja telinerakenteiden turvallista toteutusta ja toteutuksen työturvallisuusnäkökulmia käsittelevä opinnäytetyö. Opinnäytetyön tilaajalla Insinööriavain Oy:llä oli havaittu tarve yhtenäistää käytänteitä sääsuoja- ja telinerakenteiden työturvallisessa toteutuksessa eri rakennushankkeissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää saneeraustyömaiden valvontakohteiden sääsuoja- ja telinerakenteiden työturvallista toteutusta. Osana opinnäytetyötä laadittiin liite osaksi tilaajan turvallisuusasiakirjaa sääsuoja- ja telinerakenteiden työturvalliseen toteutukseen saneeraustyökohteissa.

Opinnäytetyön aineistoa kerättiin alan kirjallisista lähteistä ja haastatteluista. Haastateltavina olivat aluehallintoviraston tarkastaja, sääsuoja- ja telinetoimittajan suunnittelija sekä korjausrakentamisen asiantuntija, joka toimii rakennustyönvalvojana uudis- ja saneerauskohteissa. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti sääsuoja- ja telinerakenteiden kokonaisprosessin kulkuun hankesuunnitteluvaiheesta toteutukseen ja käytön aikaisiin turvallisuusnäkökulmiin sekä Työturvallisuuslain 738/2002 ja Valtioneuvoston asetuksen 205/2009 ohjeistavuuteen, riskien arviointiin, suunnitteluun, päätoteuttajan velvollisuuksiin ja työmaan turvallisuuskäytäntöihin.

Opinnäytetyön aineisto osoitti, että sääsuoja- ja telinerakenteiden turvallista toteutusta ohjaavat Työturvallisuuslaki 738/2002 ja Valtioneuvoston 205/2009 asetus. Lakitekstiin pohjautuen sääsuojaa ei voida tulkita suojatelineeksi. Kuitenkin käytännössä sääsuojarakentamisen turvallisuus taataan samoin kuin työ- ja suojatelineidenkin eli siten kuin Valtioneuvoston asetus 205/2009:n pykälissä 27, 28 ja 54 § telinerakentamisesta edellytetään. Rakennustyönvalvojan näkökulmasta suunniteltua putoamissuojausta voidaan tarvittaessa parantaa tapauskohtaisesti riskien arvioinnin pohjalta. Rakennuttajan laatimaan turvallisuusasiakirjaan tulisi laatia kohdekohtainen riskien arviointi, jolloin voitaisiin huomioida eri kohteiden erityispiirteet tarkemmin jo hankesuunnittelu-, tarjouspyyntö- ja tarjouslaskentavaiheessa. Opinnäytetyö toimii lähtökohtana jatkotutkimuksille ja kehittämistyölle alalla.