Työhyvinvointia edistävä johtaminen sairaanhoitajan työuran eri vaiheissa

Abstract

Työhyvinvoinnin merkitys on tunnistettu sairaanhoitajien työn veto- ja pitovoiman varmistajaksi, mutta työhyvinvoinnissa silti esiintyy edelleen puutteita. Mitä kuuluu hyvinvointialueille 2023 -kyselyn mukaan työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat jatkuvat muutokset, epävarmuus työn jatkumisesta, yhteistyön puutteet, johtamisen ongelmat, riittämätön palautuminen ja riittämättömät resurssit. Vuodesta 2017 alkaen työn pito- ja vetovoima ovat heikentyneet ja yhä harvempi on ollut valmis suosittelemaan hoitotyötä muille. Uusia ja nuoria työntekijöitä tarvitaan alalle, joka on kärsinyt pitkään muun muassa sairaanhoitajapulasta. Liiallinen työn kuormitus koetaan yhdeksi eniten työkykyä heikentäväksi tekijäksi. Riittämätön palautuminen, riittämättömät resurssit työn vaativuuteen nähden, työyhteisön toimivuus, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja johtaminen ovat kyselyn mukaan muita työkykyä heikentäviä tai vahvistavia asioita. Tutkitusti myös työuran vaiheilla on erilaisia tarpeita työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden osalta. Uran alkuvaiheessa työhyvinvointia lisäävät riittävä perehdytys ja työyhteisön tuki, keskivaiheilla asiantuntijuuden korostuminen ja mahdollistuminen ja uran loppuvaiheessa erilaiset joustot.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämisvaiheen tavoitteena oli tutkitun ja asiantuntijatiedon avulla laatia suunnitelma työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksen digitaaliselle palvelupolulle. Tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla, miten työhyviinvointia voidaan edistää johtamisen ja johtamistyylien keinoilla eri ikäisten ja eri työuran vaiheissa olevien sairaanhoitajien kohdalla ja millä muilla tekijöillä on merkitystä sairaanhoitajien työhyvinvointiin työuran aikana. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 30 tutkimusta, joiden tulokset vastasivat tutkimuskysymyksiin ja 17 tutkimusta kuvasi työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Katsaukseen valittujen julkaisujen aineistojen analyysissä käytettiin induktiivista sisällön analyysia.

Johtamisella ja johtamistyyleillä on tämän tutkimuksen tulosten perusteella iso merkitys sairaanhoitajien työhyvinvoinnille, vaikka myös muilla tekijöillä oli työhyvinvointiin merkitystä. Elämänkulkutietoinen Ikäjohtaminen lisää tutkitusti sairaanhoitajien työhyvinvointia työuran eri vaiheissa ja siten työn veto- ja pitovoimaa. Johtamistyyleistä transformatiivinen, muutos-, oikeudenmukainen, tukeva, kannustava, sitouttava, mukaansa tempaava, positiivinen, palveleva, autenttinen, eettinen, suhteellinen johtajuus ja tiedolla ja Ikäjohtaminen olivat työhyvinvointia lisääviä johtamisen tyylejä. Vastaavasti työhyvinvointia heikentäviä johtamisen tyylejä olivat tuhoava, myrkyllinen ja toksinen johtajuus eikä pelkästään tehtäviin keskittyvä johtajuus turvaa työhyvinvointia. Kehittämisvaiheessa kartoitettiin asiantuntijoilta osallistavan työpajan avulla ajatuksia ja ideoita työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksen digitaalisen palvelupolun suunnitelmaa varten ja laadittiin suunnitelma.

The significance of well-being in the workplace has been acknowledged as a crucial factor in ensuring the efficacy and longevity of one's professional endeavors. Nevertheless, there remain inherent limitations to this concept. The objective of this thesis is to elucidate the significance of leadership that ensures well-being at work at various stages of a nurse's career. To this end, an operating model was devised to support leadership, which represents a developmental task. The topic is of interest to me due to its significance, both in terms of the organization’s influencing activities and the impact on employees' well-being at work, particularly in relation to management and work retention, as well as from the perspective of increasing traction and preventing disability. As indicated by the Finnish Institute of Occupational Health's survey, "What's up with the wellbeing services countries 2023," the factors that impede well-being at work include continuous changes, uncertainty about the continuation of work, a lack of cooperation, management problems, insufficient recovery time, and insufficient resources.

The objective of this study was to describe, through an integrative literature review, the efficacy of management methods for nurses of different ages and at various stages of their careers in ensuring well-being at work. The literature review was conducted using CIHNAL, MEDLINE, PubMed, and Google Scholar databases, as well as the bibliographies of various studies. The research method employed was content analysis, whereby the data was selected by reviewing the data obtained from the studies identified through the search process and the studies identified in the bibliography of other studies. A total of 30 studies were selected for analysis, and the results of these studies provided insight into the research question. In 21 out of the 30 studies, leadership styles emerged as a significant factor influencing the strength of well-being at work. Based on the findings of this study, it can be concluded that management plays a pivotal role in nurses' well-being at work, although other factors also contribute to this phenomenon.

During the development phase, a participatory workshop was conducted with the objective of identifying strategies to guarantee the implementation of management tools that would ensure the well-being of employees. Additionally, an operating model was devised.