Nuorten psyykkisen oireilun tunnistaminen ja interventiot kouluterveydenhuollossa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Psyykkinen oireilu alkaa useimmiten jo nuorena ja oireita voidaan havaita jo koululaisilla. Nuorten psyykkisen oireilun varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä oireilu ja huono toimintakyky vaikuttavat usein nuoren kehitykseen, ihmissuhteisiin, opiskeluun, ammatin valintaan sekä itsetuntoon. Tässä opinnäytetyössä keskitytään nuoriin, noin 12–18 vuotiaisiin, sillä tämä on kriittisin ajanjakso, jolloin oireilu yleensä alkaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorten psyykkisen oireilun tunnistamista ja interventioita kouluterveydenhuollossa. Tavoitteena on lisätä tietoa nuorten psyykkisen oireilun tunnistamisesta sekä interventioista, jotta voidaan ennaltaehkäistä nuorten mielenterveysongelmia. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisen tiedonhaun avulla. Aineistoksi valittiin yhdeksän hoitotieteellistä tutkimusartikkelia ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysista tehtiin kaksi eri luokittelutaulukkoa, ensimmäinen taulukko vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ja toinen vastaa toiseen sekä kolmanteen tutkimuskysymykseen.

Tutkimukset osoittavat, että kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää koulutusta mielenterveystyöhön ja interventioihin. Erilaisia seulontatyökaluja voidaan hyödyntää nuorten psyykkisten oireiden tunnistamisessa, ja terveystarkastukset ovat tässä keskeisessä roolissa. On myös tärkeää huomioida nuoren vanhempien ja läheisten huoli. Psyykkisen oireilun tunnistaminen ja interventiot edellyttävät luottamuksellisen suhteen luomista nuoreen sekä avointa ja rehellistä vuorovaikutusta. Moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa oireiden tunnistamisessa ja nuorille tarjottavan tuen tarjoamisessa. Kouluterveydenhoitajat voivat hyödyntää esimerkiksi CALM- ja CALM-R-menetelmiä sekä koulupohjaisia interventioita ja rentoutumisharjoituksia. Lisäksi nuoren kehityksen tukeminen aikuisuuteen, elämänhallintataitojen ja ongelmanratkaisukyvyn vahvistaminen ovat tärkeitä interventioita. Nuorten psyykkisten oireiden varhaisen tunnistamisen menetelmiä ja interventioita tulisi tutkia ja kehittää edelleen. Samalla on tärkeää lisätä resursseja kouluterveydenhuoltoon sekä tarjota kouluterveydenhoitajille lisäkoulutusta. Hoitopolkujen tulisi olla sujuvampia ja jatkohoitoon pääsyä tulisi helpottaa.