Imetykseen suhtautumisen muutokset vuosikymmenten varrella : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Karvonen, Iida; Rongas, Suvi-Senni; Susiheimo, Tia (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121636463
Tiivistelmä
Imetykseen suhtautuminen on parantunut 1970-luvulta lähtien ja Suomea pidetään nykyään imetysmyönteisenä maana, vaikka yhteiskunnassamme esiintyy vaihtelevia asenteita ja mielipiteitä imetyksestä. Opinnäytetyössämme vertailimme lähihistorian sekä nykyajan imetyssuhtautumista yhteiskunnan, terveydenhuollon ja perheiden näkökulmista. Työmme tavoitteena on lisätä tietoa imetykseen suhtautumisen muutoksista, mahdollistaen aiheen tarkastelun eri näkökulmista tutkimustietoon pohjautuen.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon kerättiin tietoa tieteellisten tietokantojen artikkeleista sekä oman alamme kirjallisuudesta. Käytimme PubMed-, Medline-, Finna- ja Google Scholar-tietokantoja. Aineistomme sisälsi kuusi englanninkielistä ja kaksi suomenkielistä artikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsaus sisältää historiallista sekä nykyaikaista tietoa.
Aineisto analysoitiin yhteiskunnan, terveydenhuollon ja perheiden näkökulmista. Yhteiskunnan suhtautumiseen vaikuttavat normit, kulttuuri ja sukupuolitekijät: julki-imetystä paheksutaan, sekä rintoja että pidempää imettämistä voidaan seksualisoida. Imettävät kokivat terveydenhuollon suhtautumisen negatiivisena etenkin pidemmän imetyksen osalta, vaikka vauvamyönteisyysohjelma muutti ammattilaisten asenteita positiivisemmaksi. Minäpystyvyyden kokemus, tieto imetyksestä ja tuen saanti liittyivät positiivisiin asenteisiin imetyksestä, ja imettävän korkea koulutustausta korreloi imetysmyönteisyyden kanssa. Negatiiviseen imetyssuhtautumiseen vaikuttivat imetysstressi, imetysongelmat, julki-imetyksen epämukavuus sekä yhteiskunnan korkeat odotukset ja sosiaalinen paine imetykselle.
Tutkimusten keskittyessä pääasiassa vain imettävien näkemyksiin, heidän kumppaneiden ja terveydenhuollon ammattilaisten imetyssuhtautumista olisi hyvä tutkia tarkemmin. Myös julki-imetyksen ja pidemmän imetyksen laajempi tutkiminen voisi edistää niiden hyväksyntää ja normalisoida imetystä yhteiskunnassa. Tämä voisi vähentää imettävien kokemaa painetta ja helpottaa imetystä. Tarkempi imetyssuhtautumisen tutkimus voisi edistää imetysmyönteisyyden kasvua ja täten imetyksen määrää yhteiskunnassa.
Opinnäytetyön menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus, johon kerättiin tietoa tieteellisten tietokantojen artikkeleista sekä oman alamme kirjallisuudesta. Käytimme PubMed-, Medline-, Finna- ja Google Scholar-tietokantoja. Aineistomme sisälsi kuusi englanninkielistä ja kaksi suomenkielistä artikkelia, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Kirjallisuuskatsaus sisältää historiallista sekä nykyaikaista tietoa.
Aineisto analysoitiin yhteiskunnan, terveydenhuollon ja perheiden näkökulmista. Yhteiskunnan suhtautumiseen vaikuttavat normit, kulttuuri ja sukupuolitekijät: julki-imetystä paheksutaan, sekä rintoja että pidempää imettämistä voidaan seksualisoida. Imettävät kokivat terveydenhuollon suhtautumisen negatiivisena etenkin pidemmän imetyksen osalta, vaikka vauvamyönteisyysohjelma muutti ammattilaisten asenteita positiivisemmaksi. Minäpystyvyyden kokemus, tieto imetyksestä ja tuen saanti liittyivät positiivisiin asenteisiin imetyksestä, ja imettävän korkea koulutustausta korreloi imetysmyönteisyyden kanssa. Negatiiviseen imetyssuhtautumiseen vaikuttivat imetysstressi, imetysongelmat, julki-imetyksen epämukavuus sekä yhteiskunnan korkeat odotukset ja sosiaalinen paine imetykselle.
Tutkimusten keskittyessä pääasiassa vain imettävien näkemyksiin, heidän kumppaneiden ja terveydenhuollon ammattilaisten imetyssuhtautumista olisi hyvä tutkia tarkemmin. Myös julki-imetyksen ja pidemmän imetyksen laajempi tutkiminen voisi edistää niiden hyväksyntää ja normalisoida imetystä yhteiskunnassa. Tämä voisi vähentää imettävien kokemaa painetta ja helpottaa imetystä. Tarkempi imetyssuhtautumisen tutkimus voisi edistää imetysmyönteisyyden kasvua ja täten imetyksen määrää yhteiskunnassa.