Hybridityön vaikutukset työssä jaksamiseen ja yhteisöllisyyteen : case: vakuutusoikeus.
Palokangas, Elina (2024)
Palokangas, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121736590
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia vakuutusoikeuden hybridityöskentelyä ja siinä keskityttiin työssä jaksamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmaan. Opinnäytetyö tehtiin
laadullisena tutkimuksena, jossa oli myös tilastollisia osioita. Opinnäytetyö ja kyselylomake laadittiin vakuutusoikeuden tarpeiden mukaisesti ja sitä tullaan käyttämään kyseisen organisaation kehittämisessä.
Teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmista tutkimuksista sekä hybridityöhön
ja työhyvinvointiin liittyvästä aineistosta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
strukturoitua lomakekyselyä, joka lähetettiin 116 henkilölle. Kyselyyn vastasi 74
henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostui 64 %.
Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä hybridityön voimavara- ja kuormitustekijöistä, työssä jaksamisesta, motivaatiosta ja työyhteisön toimivuudesta.
Tulosten perusteella hybridityöskentely koettiin pääosin myönteisenä. Vastaajat
arvostivat erityisesti työn joustavuutta, etätyön mahdollistamaa ajankäytön hallin
taa ja arjen sujuvuutta. Hybridityö nähtiin myös tärkeänä kilpailuetuna, joka edistää työhyvinvointia ja työpaikan houkuttelevuutta.
Kehityskohteiksi nousivat kuitenkin yhteisöllisyyden heikkeneminen, työyhteisön
vuorovaikutuksen vähentyminen sekä toimistotyöskentelyn pelisääntöjen epäselvyys. Vastaajat toivoivat selkeämpiä ohjeita läsnäolovelvoitteista ja toimiston käytänteistä, jotta työyhteisön oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön vahvistaminen
olisi mahdollista. Tulosten perusteella hybridityömallia pidetään toimivana, mutta
sen kehittämisessä tulisi tasapainottaa työntekijöiden tarpeet, työtehtävien vaatimukset ja organisaation tavoitteet.
laadullisena tutkimuksena, jossa oli myös tilastollisia osioita. Opinnäytetyö ja kyselylomake laadittiin vakuutusoikeuden tarpeiden mukaisesti ja sitä tullaan käyttämään kyseisen organisaation kehittämisessä.
Teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmista tutkimuksista sekä hybridityöhön
ja työhyvinvointiin liittyvästä aineistosta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
strukturoitua lomakekyselyä, joka lähetettiin 116 henkilölle. Kyselyyn vastasi 74
henkilöä, joten vastausprosentiksi muodostui 64 %.
Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden näkemyksiä hybridityön voimavara- ja kuormitustekijöistä, työssä jaksamisesta, motivaatiosta ja työyhteisön toimivuudesta.
Tulosten perusteella hybridityöskentely koettiin pääosin myönteisenä. Vastaajat
arvostivat erityisesti työn joustavuutta, etätyön mahdollistamaa ajankäytön hallin
taa ja arjen sujuvuutta. Hybridityö nähtiin myös tärkeänä kilpailuetuna, joka edistää työhyvinvointia ja työpaikan houkuttelevuutta.
Kehityskohteiksi nousivat kuitenkin yhteisöllisyyden heikkeneminen, työyhteisön
vuorovaikutuksen vähentyminen sekä toimistotyöskentelyn pelisääntöjen epäselvyys. Vastaajat toivoivat selkeämpiä ohjeita läsnäolovelvoitteista ja toimiston käytänteistä, jotta työyhteisön oikeudenmukaisuuden ja yhteistyön vahvistaminen
olisi mahdollista. Tulosten perusteella hybridityömallia pidetään toimivana, mutta
sen kehittämisessä tulisi tasapainottaa työntekijöiden tarpeet, työtehtävien vaatimukset ja organisaation tavoitteet.