Asiakkaiden näkemyksiä etäkuntoutuksesta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

Abstract

Sosiaali- ja terveysministeriö on luonut vuosille 2023–2025 sosiaali- ja terveyshallinnon strategisen kehittämisen vision, jonka mukaan asiakkaalla tulisi olla jatkossa mahdollisuus aiempaa omatoimisempaan hyvinvoinnin ylläpitoon sekä joustavampiin palveluihin uusien teknologisten ratkaisujen ja palveluohjauksen avulla. Kuntoutuskomitean raportissa on vuonna 2022 määritelty, että etäkuntoutusta tulisi kehittää sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti, koska etäkuntoutus tukee kuntoutuskokonaisuutta kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen lisäksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnon strategia valmistui vuonna 2023 ja sen visio on, että digitalisaatio toimii sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalkana.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde, jonka tarpeesta opinnäytetyön aihe syntyi. Pohteen alueen strategiassa on luotu tavoitteeksi kehittää Pohteen alueen etäkuntoutuksen palveluja ja etenkin omakuntouksen menetelmiä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä etäkuntoutuksen menetelmiä Pohteen alueen asukkaat olisivat valmiita käyttämään ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän myönteiseen tai kielteiseen suhtautumiseen etäkuntoutusta kohtaan. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja sen aineistokeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeeseen saatiin 22 vastausta ja aineisto käsiteltiin tilastollisen sisällönanalyysin keinoin.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Pohteen alueen kuntoutuksen asiakkaat suhtautuvat kielteisesti videovälitteisiin etätapaamisiin eivätkä koe, että käyttäisivät niitä yksinään tai omakuntoutuksen lisänä. Sen sijaan asiakkaat suhtautuvat myönteisesti omakuntoutuksen menetelmiin kuten sähköiseen harjoituspäiväkirjaan ja kuntoutussuunnitelmaan, keskustelualustaan ammattilaisen kanssa sekä sähköisiin harjoitusohjeisiin. Asiakkaat kokivat heidän myönteiseen suhtautumiseen etäkuntoutuksesta kohtaan vaikuttavan etenkin säästö matkakuluissa, joustavuus ajan ja paikan suhteen, ajansäästö sekä helppous yhdistää omaan arkeen. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttivat eniten huono vuorovaikutussuhde ammattilaisen kanssa, fyysisen kontaktin puute sekä digitaidot.

Opinnäytetyön tulosten perusteella Pohteen alueella kannattaa kehittää strategian mukaisesti omakuntoutuksen palveluja kiinnittäen kuitenkin huomiota, että omakuntoutuksen tukena olisi tarvittaessa kasvokkain tapahtuvia lähitapaamisia. Lasten kuntoutuksessa kannattaa huomioida läheisten rooli ja jaksaminen. Asiakkaiden digitaitoihin tulee kiinnittää huomiota ja etenkin iäkkäämpien asiakkaiden tulisi saada niihin opastusta.

Vähäisen vastaajamäärän takia eri muuttujien välistä vertailua ei voitu juurikaan toteuttaa ja tuloksia tarkastellessa tulee huomioida, että muutamien vastaajien ero saattaa vaikuttaa suuresti prosenttilukuihin. Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä tutkia myös Pohteen alueen ammattilaisten suhtautumista ja valmiuksia etäkuntoutusta kohtaan. Vähäinen vastaajamäärä saattaa johtua osittain myös ammattilaisten kielteisestä suhtautumisesta etäkuntoutusta kohtaan.