Tekoäly ikään liittyvien silmäsairauksien etänäöntutkimuksessa – scoping-katsaus
Saunamäki, Saana (2024)
Saunamäki, Saana
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024121837202
Tiivistelmä
Tekoäly mullistaa silmäsairauksien diagnosoinnin ja hoidon, tarjoten uusia mahdollisuuksia tehokkaampaan ja tarkempaan terveydenhuoltoon. Ikääntyvän väestön myötä silmäsairauksien lisääntyminen haastaa terveydenhuoltoa, mikä korostaa innovatiivisten silmäterveyden ratkaisujen tarvetta. Etänäöntutkimukset ovat lupaava sovellusalue, joka voi helpottaa terveydenhuollon resurssipulaa ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Tämä opinnäytetyö tutki tekoälyä etänäöntutkimuksen kehittämisessä.
Opinnäytetyö koostui scoping-katsauksesta ja yhteiskehittämistyöpajasta. Sen tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia tekoälyn mahdollistamia silmäterveydentutkimuksia voidaan hyödyntää ikääntymiseen liittyvien silmäsairauksien, kuten glaukooman, kaihin, ikärappeuman ja diabeettisen retinopatian, varhaisessa tunnistamisessa ja seurannassa optikko-liikkeiden etänäöntutkimuksissa. Työssä pyrittiin tuottamaan uutta tietoa siitä, mitä tekoälyanalyysiavusteisia silmäterveyden tutkimuksia voidaan liittää osaksi optikkoliikkeissä tehtäviä etänäöntutkimuksia. Tavoitteena oli tuoda esille, miten tekoäly voi tehostaa etänäöntutkimusten toimintaa sekä sen potentiaalisia sovelluksia silmäsairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa.
Katsaukseen sisällytettiin 45 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta. Tulokset osoittivat, että tekoälypohjaiset verkkokalvon kuvantamis- ja analyysimenetelmät sekä ennustavat koneoppimismallit tarjoavat tehokkaita työkaluja silmäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen etänäöntutkimusten yhteydessä. Erityisen lupaaviksi osoittautuivat testit, jotka perustuvat verkkokalvon kuvantamiseen sekä tekoälyyn pohjautuvaan kuvantunnistukseen.
Kehittämistyöpajassa ideoitiin katsauksen löydösten pohjalta, miltä etänäöntutkimus voisi tule-vaisuudessa näyttää, sekä pohdittiin, mitä tarpeita etänäöntutkimuksella voisi tulevaisuudessa olla. Työpajan tulokset osoittivat, että etänäöntutkimus on siirtymässä kohti integroitua ja teknologiapainotteista toimintatapaa, jossa tekoäly toimii keskeisenä tukena diagnostiikassa ja palveluprosessien tehostamisessa.
Tekoälyn yhdistäminen etänäöntutkimuksiin tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia laajentaa optikkoliikkeiden palveluita lisäämällä tarkkoja ja nopeita silmäsairauksien varhaisen tunnistamisen testejä, mikä vapauttaa optometristit keskittymään tulkintaan ja jatkohoitoon. Tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta tekoälyn vaikutuksista optometrian käytäntöihin ja asiakaskokemukseen sekä sen laajemmasta potentiaalista muissa etänä tehtävissä silmätutkimuksissa. This thesis explores the potential of artificial intelligence (AI) in advancing remote eye examina-tions. The study is based on a scoping review and a development workshop to identify AI-powered eye health assessments that could be integrated into remote eye testing conducted in optical stores. The scoping review focuses on how AI can enhance the efficiency and accuracy of remote eye examinations, particularly in the early detection and management of eye diseases such as glaucoma, diabetic retinopathy, cataract, and age-related macular degeneration.
The findings from the scoping review highlight that AI-powered tools, including retinal imaging analysis and machine learning algorithms, offer promising opportunities to improve diagnostic support and streamline service processes. These advancements could enable optometrists to make more informed decisions based on results from AI-assisted tests, while technicians perform the initial imaging.
In the development workshop, participants built on the findings of the scoping review to explore future possibilities for remote eye examinations and to discuss potential needs for such services. The results indicate that remote eye examinations are evolving towards a more integrated and technology-driven approach, with AI playing a key role in supporting diagnostics and improving service processes.
This thesis provides insights into the future development of remote eye examinations and under-lines the need for further research to assess AI's impact on optometry practices, customer experience, and its broader applications in eye care.
Opinnäytetyö koostui scoping-katsauksesta ja yhteiskehittämistyöpajasta. Sen tarkoituksena oli kartoittaa kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia tekoälyn mahdollistamia silmäterveydentutkimuksia voidaan hyödyntää ikääntymiseen liittyvien silmäsairauksien, kuten glaukooman, kaihin, ikärappeuman ja diabeettisen retinopatian, varhaisessa tunnistamisessa ja seurannassa optikko-liikkeiden etänäöntutkimuksissa. Työssä pyrittiin tuottamaan uutta tietoa siitä, mitä tekoälyanalyysiavusteisia silmäterveyden tutkimuksia voidaan liittää osaksi optikkoliikkeissä tehtäviä etänäöntutkimuksia. Tavoitteena oli tuoda esille, miten tekoäly voi tehostaa etänäöntutkimusten toimintaa sekä sen potentiaalisia sovelluksia silmäsairauksien varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa.
Katsaukseen sisällytettiin 45 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta. Tulokset osoittivat, että tekoälypohjaiset verkkokalvon kuvantamis- ja analyysimenetelmät sekä ennustavat koneoppimismallit tarjoavat tehokkaita työkaluja silmäsairauksien varhaiseen tunnistamiseen etänäöntutkimusten yhteydessä. Erityisen lupaaviksi osoittautuivat testit, jotka perustuvat verkkokalvon kuvantamiseen sekä tekoälyyn pohjautuvaan kuvantunnistukseen.
Kehittämistyöpajassa ideoitiin katsauksen löydösten pohjalta, miltä etänäöntutkimus voisi tule-vaisuudessa näyttää, sekä pohdittiin, mitä tarpeita etänäöntutkimuksella voisi tulevaisuudessa olla. Työpajan tulokset osoittivat, että etänäöntutkimus on siirtymässä kohti integroitua ja teknologiapainotteista toimintatapaa, jossa tekoäly toimii keskeisenä tukena diagnostiikassa ja palveluprosessien tehostamisessa.
Tekoälyn yhdistäminen etänäöntutkimuksiin tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia laajentaa optikkoliikkeiden palveluita lisäämällä tarkkoja ja nopeita silmäsairauksien varhaisen tunnistamisen testejä, mikä vapauttaa optometristit keskittymään tulkintaan ja jatkohoitoon. Tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta tekoälyn vaikutuksista optometrian käytäntöihin ja asiakaskokemukseen sekä sen laajemmasta potentiaalista muissa etänä tehtävissä silmätutkimuksissa.
The findings from the scoping review highlight that AI-powered tools, including retinal imaging analysis and machine learning algorithms, offer promising opportunities to improve diagnostic support and streamline service processes. These advancements could enable optometrists to make more informed decisions based on results from AI-assisted tests, while technicians perform the initial imaging.
In the development workshop, participants built on the findings of the scoping review to explore future possibilities for remote eye examinations and to discuss potential needs for such services. The results indicate that remote eye examinations are evolving towards a more integrated and technology-driven approach, with AI playing a key role in supporting diagnostics and improving service processes.
This thesis provides insights into the future development of remote eye examinations and under-lines the need for further research to assess AI's impact on optometry practices, customer experience, and its broader applications in eye care.