Ulkomaalaisen työntekijän sopeuttaminen henkilöstöpalveluyrityksessä X
Rinkinen, Sanna (2024)
Rinkinen, Sanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037781
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, kuinka henkilöstöpalvelualan yritys voisi kehittää ulkomaalaisten sopeuttamis- ja kotouttamistoimiaan sekä arvioida, miten nykyiset toimet koettiin. Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan työntekijöiden kokemuksia yrityksen tarjoamista tukitoimista ja selvittää, millaisia uusia toimenpiteitä yrityksen tulisi kehittää työntekijöidensä sopeutumisen ja kotoutumisen tueksi.
Tavoitteena oli saada kattava kuva nykytilanteesta ja tunnistaa konkreettisia kehityskohteita, joiden avulla yritys voisi parantaa ja tehostaa toimintaansa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kulttuurien välisiä eroja ja sopeutumisen vaiheita Obergin kulttuurishokki-teorian valossa. Kulttuuriteorioiden pohjana käytettiin Hofsteden, Meyerin ja Lewisin kulttuurimalleja
Aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksella, jonka kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä tilaajayrityksen kanssa. Kyselylomake valittiin aineistonkeruun välineeksi, sillä se mahdollisti joustavan ajankäytön ja anonyymiuden. Lisäksi lomake oli käännetty useammalle kielelle, joka helpotti kyselyyn vastaamista. Kolmasosa vastaajista osallistui kyselyyn tilaajayrityksen järjestämässä vapaa-ajan tilaisuudessa, ja loput vastasivat kyselyyn sähköpostitse saamansa linkin kautta kesän 2024 loppupuolella. Kysely lähetettiin 33 työntekijälle, ja vastauksia saatiin 27, mikä tuotti 82 vastausprosentin. Kysely oli jaettu kolmeen osaan taustatiedot, väittämät ja lopuksi avoimet kysymykset.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyisiin sopeutustoimiin. Kielivaikeudet nousivat isoimmaksi haasteeksi vastaajien sopeutumisessa Suomeen. Suomen kielen opintojen saatavuus on keskeinen tekijä monelle ulkomaalaiselle työntekijälle. Kulttuurierot voivat luoda ymmärtämättömyyttä, epävarmuutta ja väärin ymmärrystä. Johtopäätöksissä todettiin, että kulttuurierot tulisi tunnistaa ja niistä tulisi keskustella työntekijän kanssa jo ennen Suomeen muuttoa. Pitkäjänteinen huomioiminen sopeuttamisessa on tärkeää, ja työnantajan tulisi tarjota sekä tietoa että verkostoja, jotka tukevat työntekijää sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Monikulttuurisessa työyhteisössä kulttuuritietous hyödyttäisi kaikkia työntekijöitä ja edesauttaisi yhteisön toimintaa. vaikka tilaaja on jo ottanut sopeuttamisen laajasti huomioon, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden tukemisessa on edelleen kehittämismahdollisuuksia. Työ tarjoaa tilaajayritykselle konkreettisia kehitysedotuksia, joita voidaan hyödyntää monikulttuurisen työyhteisön sitouttamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Tavoitteena oli saada kattava kuva nykytilanteesta ja tunnistaa konkreettisia kehityskohteita, joiden avulla yritys voisi parantaa ja tehostaa toimintaansa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kulttuurien välisiä eroja ja sopeutumisen vaiheita Obergin kulttuurishokki-teorian valossa. Kulttuuriteorioiden pohjana käytettiin Hofsteden, Meyerin ja Lewisin kulttuurimalleja
Aineiston keruu toteutettiin kyselytutkimuksella, jonka kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä tilaajayrityksen kanssa. Kyselylomake valittiin aineistonkeruun välineeksi, sillä se mahdollisti joustavan ajankäytön ja anonyymiuden. Lisäksi lomake oli käännetty useammalle kielelle, joka helpotti kyselyyn vastaamista. Kolmasosa vastaajista osallistui kyselyyn tilaajayrityksen järjestämässä vapaa-ajan tilaisuudessa, ja loput vastasivat kyselyyn sähköpostitse saamansa linkin kautta kesän 2024 loppupuolella. Kysely lähetettiin 33 työntekijälle, ja vastauksia saatiin 27, mikä tuotti 82 vastausprosentin. Kysely oli jaettu kolmeen osaan taustatiedot, väittämät ja lopuksi avoimet kysymykset.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että työntekijät olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyisiin sopeutustoimiin. Kielivaikeudet nousivat isoimmaksi haasteeksi vastaajien sopeutumisessa Suomeen. Suomen kielen opintojen saatavuus on keskeinen tekijä monelle ulkomaalaiselle työntekijälle. Kulttuurierot voivat luoda ymmärtämättömyyttä, epävarmuutta ja väärin ymmärrystä. Johtopäätöksissä todettiin, että kulttuurierot tulisi tunnistaa ja niistä tulisi keskustella työntekijän kanssa jo ennen Suomeen muuttoa. Pitkäjänteinen huomioiminen sopeuttamisessa on tärkeää, ja työnantajan tulisi tarjota sekä tietoa että verkostoja, jotka tukevat työntekijää sekä työelämässä että vapaa-ajalla. Monikulttuurisessa työyhteisössä kulttuuritietous hyödyttäisi kaikkia työntekijöitä ja edesauttaisi yhteisön toimintaa. vaikka tilaaja on jo ottanut sopeuttamisen laajasti huomioon, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden tukemisessa on edelleen kehittämismahdollisuuksia. Työ tarjoaa tilaajayritykselle konkreettisia kehitysedotuksia, joita voidaan hyödyntää monikulttuurisen työyhteisön sitouttamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa.