Ylen verkkouutisten journalistinen puhe : sikainfluenssa- ja koronaepidemian alkupuolella
Rissanen, Suvi (2024)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Rissanen, Suvi
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037745
Tiivistelmä
Lähihistoriasta löytyy kaksi poikkeuksellista ajanjaksoa. Niistä ensimmäinen oli sikainfluenssaepidemia, joka alkoi vuonna 2009 ja toinen samantyyppinen ajanjakso oli koronaepidemia, joka alkoi vuonna 2020. Tahdoin opinnäytetyöni avulla selvittää oliko uutisointi samanlaista vai erilaista näiden kahden ajanjakson alkupuolella. Oma ennakko-oletukseni oli, että uutisointi olisi samanlaista molemmissa ajanjaksoissa. Valitsin tutkimuksen aineistoksi 100 Ylen verkkouutisten otsikkoa molempien ajanjaksojen alkupuolelta.
Ennen aineiston analyysiä tutustuin työn kannalta olennaiseen tietoperustaan. Perehdyin laadullisen tutkimukseen. Lisäksi tutustuin biovallan, biopolitiikan sekä journalismin keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin. Analysoin uutisotsikoita laadullisen analyysin avulla. Tarkastelin, millaisia toistuvia teemoja molemmista aineistoista löytyy. Hain vastausta myös siihen, kenen tai keiden ääni kuului otsikoissa. Lisäksi syvensin laadullista analyysiä retorista analyysiä apuna käyttäen. Keskityin havainnoimaan erityisesti järkeen ja tunteeseen vetoavaa argumentointia. Analysoituani molempien ajanjaksojen aineiston, tein analyyseja vertailevan analyysin.
Opinnäytetyön tutkimustulokset kertoivat, millaista journalistista puhetta uutisotsikoissa käytettiin molempien ajanjaksojen alkupuolella. Molemmissa aineistoissa oli samoja teemoja. Ensimmäiset uutiset muistuttivat toisiaan, tämän jälkeen uutisointi oli osittain erilaista. Otsikoiden rakenne erosi myös toisistaan. Sikainfluenssa-ajan otsikot olivat lyhyitä ja korona-ajan otsikot pitkiä. Sikainfluenssa-ajan otsikot olivat toiveikkaampia. Korona-ajan otsikoissa korostuivat hallituksen rajoitustoimet ja tulevaisuus näytti synkältä. Aineiston uutisotsikoissa äänessä olivat osittain samat biovaltaa käyttävät organisaatiot ja biopoliittiset toimijat. Korona-ajan otsikoissa näiden äänien osuus oli selkeästi suurempi. Tavallisten kansalaisten ääni otsikoissa oli vähäinen molemmissa aineistoissa. Järkeen ja tunteeseen vetovia retorisia keinoja oli löydettävissä molemmista aineistoista. Eniten otsikoissa vedottiin järkeen asiantuntijoiden argumenteilla, muiden retoristen keinojen käyttö oli vähäisempää.
Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia. Työtä voisi kehittää laajentamalla jo olemassa olevaa aineistoa ottamalla mukaan useampia uutismedioita. Lisäksi aihetta voisi syventää tutkimalla laajemmin journalistista valtaa uutisotsikoissa. Työtä voisi täydentää myös laajentamalla tietoperustaa uusimmalla journalistiikkaan keskittyvällä kirjallisuudella ja tutkimustiedolla, joka pohtii journalismin roolia biovaltaan ja biopolitiikkaan liittyvässä uutisoinnissa.
Asiasanat: Uutisotsikko, journalismi, sikainfluenssaepidemia, koronaepidemia, pandemia, biovalta, biopolitiikka. There have been two special times in recent global history. These periods were swine influenza epidemic which started in year 2009 and corona epidemic which started in year 2020. Both times made lot of news and headlines. By the time both times also transformed from epidemic to pandemic. I was interested to know how similar these times were in news headlines or were there differences. For my thesis I choose headlines from the web news of The Finnish Public Service Media Company YLE. I picked one hundred headlines from the very beginning of both times, so together my whole research material was two hundred headlines.
For my thesis I read about basic theory of qualitative research and rhetoric. I also read about journalism, power of journalism and what kind is good headline in journalism. By reading I get to know what biopower and biopolitics are and how they can affect people’s everyday life. These subjects are seen in media especially in times of epidemics. When I read theory, I started researching headlines. First, I looked at if there are similar themes found in the research material. I try to find who gets and have voice in headlines and to whom they speak. I was also researching their rhetorical devices who appeal especially to people’s reasons and emotions.
The results of my thesis were that at the beginning headlines were quite similar and later they changed. There were lot of similar themes, but how often and how they present in headlines was different. In the swine influenza epidemic time there were various kinds of aspects about subject in headlines and future was more hopeful. When the epidemic transforms into a pandemic everyday life does not change much. In Corona headlines the future was very unknown and not so hopeful. Finnis government took big control with THL who organization of biopower in Finland is. The large part of the headlines was only informatic, but there were also some rhetorical devices. In headlines rhetorical device appeals to reasons by voice of politics, researchers, and organizations of biopower. National Media YLE was also making different journalistic choices in Corona epidemic; they started releasing maps of sick people repeatedly.
This thesis is indicative, and it could be developed and make it better to expand research by increasing research material. That kind of material could be other medias headlines. The timeline of headlines could also be larger. Recently there have been published new literature and research about this subject and it should be observed and included in future research.
Keywords: Journalism, news headlines, corona epidemic, swine influenza epidemic, pandemic,
biopower, biopolitical
Ennen aineiston analyysiä tutustuin työn kannalta olennaiseen tietoperustaan. Perehdyin laadullisen tutkimukseen. Lisäksi tutustuin biovallan, biopolitiikan sekä journalismin keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin. Analysoin uutisotsikoita laadullisen analyysin avulla. Tarkastelin, millaisia toistuvia teemoja molemmista aineistoista löytyy. Hain vastausta myös siihen, kenen tai keiden ääni kuului otsikoissa. Lisäksi syvensin laadullista analyysiä retorista analyysiä apuna käyttäen. Keskityin havainnoimaan erityisesti järkeen ja tunteeseen vetoavaa argumentointia. Analysoituani molempien ajanjaksojen aineiston, tein analyyseja vertailevan analyysin.
Opinnäytetyön tutkimustulokset kertoivat, millaista journalistista puhetta uutisotsikoissa käytettiin molempien ajanjaksojen alkupuolella. Molemmissa aineistoissa oli samoja teemoja. Ensimmäiset uutiset muistuttivat toisiaan, tämän jälkeen uutisointi oli osittain erilaista. Otsikoiden rakenne erosi myös toisistaan. Sikainfluenssa-ajan otsikot olivat lyhyitä ja korona-ajan otsikot pitkiä. Sikainfluenssa-ajan otsikot olivat toiveikkaampia. Korona-ajan otsikoissa korostuivat hallituksen rajoitustoimet ja tulevaisuus näytti synkältä. Aineiston uutisotsikoissa äänessä olivat osittain samat biovaltaa käyttävät organisaatiot ja biopoliittiset toimijat. Korona-ajan otsikoissa näiden äänien osuus oli selkeästi suurempi. Tavallisten kansalaisten ääni otsikoissa oli vähäinen molemmissa aineistoissa. Järkeen ja tunteeseen vetovia retorisia keinoja oli löydettävissä molemmista aineistoista. Eniten otsikoissa vedottiin järkeen asiantuntijoiden argumenteilla, muiden retoristen keinojen käyttö oli vähäisempää.
Opinnäytetyön tulokset ovat suuntaa antavia. Työtä voisi kehittää laajentamalla jo olemassa olevaa aineistoa ottamalla mukaan useampia uutismedioita. Lisäksi aihetta voisi syventää tutkimalla laajemmin journalistista valtaa uutisotsikoissa. Työtä voisi täydentää myös laajentamalla tietoperustaa uusimmalla journalistiikkaan keskittyvällä kirjallisuudella ja tutkimustiedolla, joka pohtii journalismin roolia biovaltaan ja biopolitiikkaan liittyvässä uutisoinnissa.
Asiasanat: Uutisotsikko, journalismi, sikainfluenssaepidemia, koronaepidemia, pandemia, biovalta, biopolitiikka.
For my thesis I read about basic theory of qualitative research and rhetoric. I also read about journalism, power of journalism and what kind is good headline in journalism. By reading I get to know what biopower and biopolitics are and how they can affect people’s everyday life. These subjects are seen in media especially in times of epidemics. When I read theory, I started researching headlines. First, I looked at if there are similar themes found in the research material. I try to find who gets and have voice in headlines and to whom they speak. I was also researching their rhetorical devices who appeal especially to people’s reasons and emotions.
The results of my thesis were that at the beginning headlines were quite similar and later they changed. There were lot of similar themes, but how often and how they present in headlines was different. In the swine influenza epidemic time there were various kinds of aspects about subject in headlines and future was more hopeful. When the epidemic transforms into a pandemic everyday life does not change much. In Corona headlines the future was very unknown and not so hopeful. Finnis government took big control with THL who organization of biopower in Finland is. The large part of the headlines was only informatic, but there were also some rhetorical devices. In headlines rhetorical device appeals to reasons by voice of politics, researchers, and organizations of biopower. National Media YLE was also making different journalistic choices in Corona epidemic; they started releasing maps of sick people repeatedly.
This thesis is indicative, and it could be developed and make it better to expand research by increasing research material. That kind of material could be other medias headlines. The timeline of headlines could also be larger. Recently there have been published new literature and research about this subject and it should be observed and included in future research.
Keywords: Journalism, news headlines, corona epidemic, swine influenza epidemic, pandemic,
biopower, biopolitical