Koulunkäynninohjaajien hyvinvoinnin kokemukset luontoympäristössä: Iisalmen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen

Abstract

Kehittämistyön tarkoituksena oli pilotoida luontoperustainen työhyvinvointiryhmä Iisalmen kaupungin koulunkäynninohjaajille. Työn tavoitteena oli parantaa koulunkäynninohjaajien työhyvinvointia sekä edistää koko kaupungin henkilöstön hyvinvointia luontoperustaisin menetelmin osana kaupungin strategisia linjauksia. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli laatia pilotoinnin tulosten ja Iisalmen kaupungin strategisten tavoitteiden pohjalta konkreettiset kehittämisehdotukset luontoperustaisten työhyvinvointimenetelmien hyödyntämiseksi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Iisalmen kaupunki.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Menetelminä työssä käytettiin ohjattua ryhmätoimintaa luonnossa, palautekyselyjä sekä ryhmähaastattelua. Opinnäytetyössä käytettiin kehittämisprosessin lineaarista mallia, jossa prosessi etenee vaiheittain: tavoitteen määrittelynä, suunnitteluna, toteutuksena sekä kehittämisen päättämisenä ja arviointina.

Kehittämistyön tuotoksena valmistui Iisalmen kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen edistämiseksi luontoperustaisen työhyvinvoinnin suositukset, jotka muodostuivat tutkimuksellisen analyysin tulosten perusteella. Kehittämissuositukset yhdistettiin Iisalmen kaupungin strategiaan, jossa kaupungin visiona on hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden edistäminen. Jäsenneltynä ja johdonmukaisena kokonaisuutena suositukset auttavat keskittymään konkreettisiin toimenpiteisiin ja mahdollistavat niiden seurannan sekä arvioinnin.

Tutkimuksellisen analyysin perusteella saatiin arvokasta tietoa osallistujien kokemuksista. Analyysin päätuloksina selvisi, että luonto koettiin hyvinvointia tukevana ympäristönä, luonnon kokemukset edistivät koulunkäynninohjaajien työhyvinvointia sekä luontoperustaiseen työhyvinvointiryhmään osallistuminen vahvisti osallisuuden kokemuksia. Psyykkiset ja fyysiset palautumisen kokemukset näkyivät työstä palautumisena ja virkistymisenä, mielenhallinnan ja stressin vähentymisenä sekä positiivisempana työskentelynä. Työhyvinvointia tukevina tekijöinä tuli esille hyvinvointia tukevat menetelmät, tiedon lisääntyminen ja sosiaaliset kokemukset.

Ryhmästä saatu sosiaalinen tuki vahvisti osallistumista, vaikutti motivaatioon ja näkyi ryhmän positiivisena ilmapiirinä sekä toi psykologista turvallisuutta. Ryhmätoiminnassa korostui tyytyväisyys ryhmän koordinointiin sekä luonnossa käytettyihin Metsämieliharjoituksiin. Koulunkäynninohjaajat saivat luonnon, harjoitusten sekä vertaisoppimisen kautta uusia oivalluksia ja näkökulmia omaan hyvinvointiinsa ja työssä jaksamiseen.

Kehittämistyö vastasi suoraan työelämän tarpeeseen ja Iisalmen kaupunki ottaa luontoperustaisen työhyvinvoinnin suosituksia käyttöön vaiheittain. Jatkokehittämisenä voidaan keskittyä suositusten vakiinnuttamiseen ja luontoperustaisen työhyvinvoinnin integroimiseen kaupungin toimintakulttuuriin sekä luomaan malleja, jotka tukevat jatkuvaa kehitystä ja työhyvinvoinnin ylläpitoa.