Työikäisen diagnosoimaton ADHD ja sen yhteys päihdeongelmaan hoitotyön näkökulmasta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Söderberg, Tiia; Laiho, Mari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037787
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kerätä tietoa ja antaa sairaanhoitajaopiskelijoille sekä hoitotyötä tekeville materiaalia, miten tunnistaa työikäisen diagnosoimaton ADHD ja sen yhteys päihdeongelmaan hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineistoa haettiin CINAHL, PubMed ja ProQuestCentral- tietokannoista.
ADHD näkyy keskittymisvaikeutena tai keskittymiskyvyn puutteellisuutena, impulsiivisuutena sekä hyperaktiivisuutena. Aikuisikäisellä oireet voivat olla lievempiä. Oireet voivat olla merkittävästi elämänlaatua heikentäviä ja altistaa eri liitännäissairauksille, kuten päihdehäiriölle. Päihdeongelmalla tarkoitetaan hallitsematonta päihteidenkäyttöä, joka vaikeuttaa merkittävästi muuta elämää. Hoitopolkua suunnitellessa potilaan anamneesin selvittäminen yhdessä oireiden kanssa on tärkeää, jotta hoitoon ohjaaminen on tehokasta.
Tuloksissa ilmenee, että ADHD ja päihdeongelma ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. ADHD:n oireet ovat merkittävästi elämänlaatuun vaikuttavia ja oireista erityisesti impulsiivisuus altistaa päihteidenkäytölle. Epäonnistumisen tunteet elämässä ja ADHD:n oireiden vuoksi koettu huonompi elämänlaatu ovat myös altistavia tekijöitä päihdeongelman kehittymiselle. Tutkimukset toivat esille, että osa ADHD-oireisista käyttää päihteitä oireiden lääkitsemiseen tai niiden hetkelliseen helpottamiseen. Tutkimukset osoittivat myös, että päihdeongelmaisilla jopa 20%:lla on ADHD.
ADHD:n ja päihdeongelman hoitoa suositellaan toteutettavan samanaikaisesti. Hoidon suunnittelussa on tärkeää painottaa eniten elämänlaatua heikentävän sairauden hoitoa. Hoitaja voi eri seulontamenetelmillä ja työkaluilla haastatella potilasta diagnosoimatonta ADHD:tä epäillessä ja ohjata potilaan hoitopolulla eteenpäin. Ongelmia tutkimukseen pääsyssä ovat potilaan haasteet muistaa tarkemmin lapsuus- ja nuoruusajan ADHD:n oireita tai muita ongelmia eri elämänalueilla. Hoitopolkua suunnitellessa erotusdiagnostiikka muista sairauksista on tärkeää.
ADHD näkyy keskittymisvaikeutena tai keskittymiskyvyn puutteellisuutena, impulsiivisuutena sekä hyperaktiivisuutena. Aikuisikäisellä oireet voivat olla lievempiä. Oireet voivat olla merkittävästi elämänlaatua heikentäviä ja altistaa eri liitännäissairauksille, kuten päihdehäiriölle. Päihdeongelmalla tarkoitetaan hallitsematonta päihteidenkäyttöä, joka vaikeuttaa merkittävästi muuta elämää. Hoitopolkua suunnitellessa potilaan anamneesin selvittäminen yhdessä oireiden kanssa on tärkeää, jotta hoitoon ohjaaminen on tehokasta.
Tuloksissa ilmenee, että ADHD ja päihdeongelma ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. ADHD:n oireet ovat merkittävästi elämänlaatuun vaikuttavia ja oireista erityisesti impulsiivisuus altistaa päihteidenkäytölle. Epäonnistumisen tunteet elämässä ja ADHD:n oireiden vuoksi koettu huonompi elämänlaatu ovat myös altistavia tekijöitä päihdeongelman kehittymiselle. Tutkimukset toivat esille, että osa ADHD-oireisista käyttää päihteitä oireiden lääkitsemiseen tai niiden hetkelliseen helpottamiseen. Tutkimukset osoittivat myös, että päihdeongelmaisilla jopa 20%:lla on ADHD.
ADHD:n ja päihdeongelman hoitoa suositellaan toteutettavan samanaikaisesti. Hoidon suunnittelussa on tärkeää painottaa eniten elämänlaatua heikentävän sairauden hoitoa. Hoitaja voi eri seulontamenetelmillä ja työkaluilla haastatella potilasta diagnosoimatonta ADHD:tä epäillessä ja ohjata potilaan hoitopolulla eteenpäin. Ongelmia tutkimukseen pääsyssä ovat potilaan haasteet muistaa tarkemmin lapsuus- ja nuoruusajan ADHD:n oireita tai muita ongelmia eri elämänalueilla. Hoitopolkua suunnitellessa erotusdiagnostiikka muista sairauksista on tärkeää.