AWS-palveluiden vertailu Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin
Saavalainen, Lauri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024122037900
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä toteutettiin vertailu Amazonin AWS-pilven eri konttien hallintajärjestelmistä. Työ toteutettiin Ilmatieteen laitokselle, joka halusi kahdentaa omassa konesalissa olevat säänennustusjärjestelmänsä AWS-pilveen. Varsinaista vertailua alustettiin yleistiedolla konteista, pilvipalveluista ja AWS:tä. Alkuperäisenä tavoitteena oli myös perustaa konttiympäristö AWS-pilveen hyödyntäen vertailun tuloksena valittua AWS-palvelua. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, joten sen sijaan toteutettiin pieni Ilmatieteen laitoksen avointa säädataa ja Docker-kontteja hyödyntävä ohjelmointiprojekti.
Vertailu keskittyi kolmeen varteenotettavimpaan vaihtoehtoon, jotka olivat AWS:n ECS, EKS ja ROSA. Kutakin vertailtiin Ilmatieteen laitoksen asettamien kriteerien perusteella. Tärkeimmät kriteerit olivat palvelun yhteensopivuus nykyisen järjestelmän kanssa ja se, miten palvelu pystyy skaalautumaan resurssien tarpeen vaihdellessa. Vertailussa todettiin ECS:n ja EKS:n soveltuvan ominaisuuksiltaan ja skaalautuvuudeltaan Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin, mutta niiden ei katsottu olevan riittävän yhteensopivia nykyisen järjestelmän kanssa. ROSA-palvelun todettiin olevan paras vaihtoehto Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin, koska se ainoana palveluna täytti kaikki asetetut kriteerit. ROSA-palvelun erotti muista se, että se käyttää OpenShift-konttien hallintajärjestelmää, joka on jo käytössä Ilmatieteen laitoksella.
Tähän insinöörityöhön kuuluu myös ohjelmointiprojekti, joka tehtiin täydentämään tässä työssä aiemmin esitettyä teoriaa ja korvaamaan alkuperäisessä suunnitelmassa olleen konttiympäristön perustamisen AWS-pilveen. Ohjelmointiprojekti koostuu paikallisesti kontitetusta ohjelmasta, joka hakee Ilmatieteen laitoksen voimassa olevat varoitukset avoimesta tietokannasta, karsii ja muokkaa haettuja tietoja selkeämpään muotoon ja asettaa ne luettavaksi localhostiin. Tämän lisäksi projektiin toteutettiin ohjelma, joka lukee säävaroitukset localhostista ja asettaa ne luomaansa käyttöliittymään luettavaksi.
Vertailu keskittyi kolmeen varteenotettavimpaan vaihtoehtoon, jotka olivat AWS:n ECS, EKS ja ROSA. Kutakin vertailtiin Ilmatieteen laitoksen asettamien kriteerien perusteella. Tärkeimmät kriteerit olivat palvelun yhteensopivuus nykyisen järjestelmän kanssa ja se, miten palvelu pystyy skaalautumaan resurssien tarpeen vaihdellessa. Vertailussa todettiin ECS:n ja EKS:n soveltuvan ominaisuuksiltaan ja skaalautuvuudeltaan Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin, mutta niiden ei katsottu olevan riittävän yhteensopivia nykyisen järjestelmän kanssa. ROSA-palvelun todettiin olevan paras vaihtoehto Ilmatieteen laitoksen tarpeisiin, koska se ainoana palveluna täytti kaikki asetetut kriteerit. ROSA-palvelun erotti muista se, että se käyttää OpenShift-konttien hallintajärjestelmää, joka on jo käytössä Ilmatieteen laitoksella.
Tähän insinöörityöhön kuuluu myös ohjelmointiprojekti, joka tehtiin täydentämään tässä työssä aiemmin esitettyä teoriaa ja korvaamaan alkuperäisessä suunnitelmassa olleen konttiympäristön perustamisen AWS-pilveen. Ohjelmointiprojekti koostuu paikallisesti kontitetusta ohjelmasta, joka hakee Ilmatieteen laitoksen voimassa olevat varoitukset avoimesta tietokannasta, karsii ja muokkaa haettuja tietoja selkeämpään muotoon ja asettaa ne luettavaksi localhostiin. Tämän lisäksi projektiin toteutettiin ohjelma, joka lukee säävaroitukset localhostista ja asettaa ne luomaansa käyttöliittymään luettavaksi.