Kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemukset lääkehoidon oppimisympäristöstä
Neuvonen, Heidi; Tuovinen, Elina (2014)
Neuvonen, Heidi
Tuovinen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503042734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503042734
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun Teho Pro -hanketta, jonka ta-voite on ollut kehittää oppimisympäristöjä ja luoda uusia luovia opiskelumenetelmiä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia PharmaPro lääkehoidon oppimisympäristön toimivuudesta ja työelämävastaavuudesta sekä sen mahdollisista kehittämistarpeista. Tavoitteena oli opinnäytetyön pohjalta tuottaa tietoa Metropolia Ammattikorkeakoulun lääkehoidon opetuksen, opetusmenetelmien ja PharmaPro oppimisympäristön kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin lokakuussa 2014 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi 29 strukturoitua monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselyssä hyödynnettiin aiheesta aiemmin tehdyn opinnäytetyön yhteydessä luotua e-kyselylomaketta, jota muokkasimme käyttökokemusten perusteella vastaamaan paremmin omaan opinnäytetyöhömme. Kyselyssä kartoitettiin Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun 2. – 4. lukukauden kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia lääkehoidon fyysisestä, digitaalisesta ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä sekä lääkehoidon kehittämisestä. Kysely lähetettiin yhteensä 155 opiskelijalle. Määrälliset tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS-tilastointijärjestelmää ja avoimet kysymykset käyttämällä sisällön luokittelua.
Fyysisen oppimisympäristön soveltuvuudesta ja käytännönläheisyydestä kokemukset olivat pääosin hyviä. Suurin osa vastaajista koki lääkehoidon luokkatilojen soveltuvan hyvin lääkehoidon opiskeluun, eikä luokkatilojen välillä koettu merkittäviä eroja niiden soveltuvuudessa. Digitaalista oppimisympäristöä koskevissa kokemuksissa oli eroja. Yleinen kokemus oli, että lääkehoidon oppimisympäristön erilaisia digitaalisia oppimisen apuvälineitä oli käytetty harvoin hyödyksi opiskelussa. Kokemukset lääkehoidon sosiaalisesta oppimisympäristöstä olivat monilta osin positiivisia. Opiskelutovereiden, opettajien sekä harjoittelun ohjaajien koettiin tukevan lääkehoidon ja lääkelaskennan oppimista. Lääkehoidon kehittämiseksi opiskelijat toivoivat suurempia luokkatiloja ja monipuolisempaa opetusmenetelmien käyttöä. Vaikeimmaksi opiskelijat kokivat teoriatiedon paljouden, lääkelaskut ja lääkeaineiden opettelun sekä erilaisten käytännön taitojen harjoittelun, kuten kanyloinnin.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin lokakuussa 2014 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka sisälsi 29 strukturoitua monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä. Kyselyssä hyödynnettiin aiheesta aiemmin tehdyn opinnäytetyön yhteydessä luotua e-kyselylomaketta, jota muokkasimme käyttökokemusten perusteella vastaamaan paremmin omaan opinnäytetyöhömme. Kyselyssä kartoitettiin Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun 2. – 4. lukukauden kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kokemuksia lääkehoidon fyysisestä, digitaalisesta ja sosiaalisesta oppimisympäristöstä sekä lääkehoidon kehittämisestä. Kysely lähetettiin yhteensä 155 opiskelijalle. Määrälliset tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS-tilastointijärjestelmää ja avoimet kysymykset käyttämällä sisällön luokittelua.
Fyysisen oppimisympäristön soveltuvuudesta ja käytännönläheisyydestä kokemukset olivat pääosin hyviä. Suurin osa vastaajista koki lääkehoidon luokkatilojen soveltuvan hyvin lääkehoidon opiskeluun, eikä luokkatilojen välillä koettu merkittäviä eroja niiden soveltuvuudessa. Digitaalista oppimisympäristöä koskevissa kokemuksissa oli eroja. Yleinen kokemus oli, että lääkehoidon oppimisympäristön erilaisia digitaalisia oppimisen apuvälineitä oli käytetty harvoin hyödyksi opiskelussa. Kokemukset lääkehoidon sosiaalisesta oppimisympäristöstä olivat monilta osin positiivisia. Opiskelutovereiden, opettajien sekä harjoittelun ohjaajien koettiin tukevan lääkehoidon ja lääkelaskennan oppimista. Lääkehoidon kehittämiseksi opiskelijat toivoivat suurempia luokkatiloja ja monipuolisempaa opetusmenetelmien käyttöä. Vaikeimmaksi opiskelijat kokivat teoriatiedon paljouden, lääkelaskut ja lääkeaineiden opettelun sekä erilaisten käytännön taitojen harjoittelun, kuten kanyloinnin.