Kuluttajien näkemys nautojen hyvinvoinnista suomalaisessa maidontuotannossa

Abstract

Maidontuotanto ja lypsylehmien hyvinvointi ovat kehittyneet paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Koska osa kuluttajista on vieraantunut yhä enemmän maataloudesta, kuluttajien näkemykset maidontuotannosta ja lypsylehmien hyvinvoinnista saattavat pohjautua vanhentuneeseen tietoon tai ainoastaan valtamedian tai sosiaalisen median julkaisuihin. Todenmukaisen tiedon etsiminen ei välttämättä ole helppoa valtavan kanava- ja tietomäärän sekä keskenään ristiriidassa olevien tietojen takia. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuluttajien näkemyksiä lypsylehmien hyvinvoinnista suomalaisessa maidontuotannossa ja tutkia, vaikuttaako lypsylehmien hyvinvoinnista koottu tieto kuluttajien asenteisiin lyhyellä aikavälillä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli ProAgria Oulun hallinnoima Feeling Good – Lehmän hyvä elämä -hanke.

Kuluttajien näkemyksiä, tietämystä, tiedonhankintaa sekä ostokäyttäytymistä selvitettiin Suomen laajuisesti jaetulla puolistrukturoidulla kyselyllä. Ensimmäisen kyselyn 1117 vastaajasta 180 osallistui toiseen vaiheeseen, jossa he tutustuivat maidontuotannosta ja lypsylehmien hyvinvoinnista koottuun tietopakettiin. Tutustumisen jälkeen osallistuneet vastasivat kyselyyn uudestaan, jotta saatiin selville, vaikuttiko tietopakettiin tutustuminen näkemyksiin. Toisessa kyselyssä oli alkuperäisten kysymysten lisäksi kysymyksiä tietopaketista.

Suurin osa vastaajista oli kiinnostuneita maidontuotannosta ja lypsylehmien hyvinvoinnista ja noin puolet vastaajista koki, että Suomessa lypsylehmillä on hyvät olosuhteet. Kuluttajien mielestä tärkeimpiä lypsylehmien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä olivat lehmien mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, ulkoilu sekä vasikan ja emän suhde. Tietopaketti tarjosi noin puolelle vastaajista uutta tietoa, mutta useimpien näkemykset eivät muuttuneet, eivätkä ensimmäisen ja toisen kyselyn tulokset poikenneet radikaalisti toisistaan. Kuluttajat kaipasivat tuotannon läpinäkyvyyttä sekä selkeää, yhtenäistä että helposti todennettavaa hyvinvointimerkkiä varmistuakseen eläinten hyvinvoinnista. Suurin osa vastaajista olisi valmis maksamaan maitotuotteista enemmän, jos eläinten hyvinvointiin panostettaisiin enemmän.

Tulosten mukaan kuluttajille suunnattua viestintää kannattaa lisätä, ja maidontuotannosta kannattaa jakaa yhä tarkempaa ja kattavampaa tietoa. Tutkimusjulkaisuihin pohjautuvat somejulkaisut voisivat olla tulosten perusteella kuluttajia tavoittava ja luottamusta herättävä tiedonjakotapa. Kyselyiden vastausten sekä kommenttien perusteella näkemyksiin voi olla hankala vaikuttaa varsinkin, jos aiheesta on lähtökohtaisesti vahva näkemys. Kyselyyn vastanneista 25 % ei käyttänyt eläinperäisiä tuotteita. Koska heidän suhtautumisensa lypsylehmien elinolosuhteisiin on tulosten mukaan muita kriittisempää, voivat tulokset antaa koko kansan näkemyksistä negatiivisemman kuvan.

Milk production and dairy cow welfare have developed a lot over the past decades. As some consumers have become increasingly alienated from agriculture, consumers’ views on milk production and dairy cow welfare may be based on outdated information or only on publications in mainstream media or social media. It is not necessarily easy to find realistic information, because of the many channels and huge amount of information as well as conflicting information. The aim of the thesis was to investigate consumers’ views on dairy cow welfare in Finnish dairy production, and to investigate whether the information collected on dairy cow welfare affects consumers’ attitudes in the short term. The thesis was commissioned by the Feeling Good – Lehmän hyvä elämä project managed by ProAgria Oulu.

Consumers’ views, knowledge, acquisition of information and purchasing behavior were investigated using a questionnaire distributed throughout Finland. Some of those who responded to the first survey participated in the second phase of the survey, where they were introduced to an information package on milk production and dairy cow welfare. After reviewing the information package, the participants answered the survey again. The purpose of the second phase was to find out whether the information package had an impact on the repondents’ views.

The majority of respondents were interested in milk production and dairy cow welfare. About half of the respondents thought that the conditions of dairy cows are good in Finland. From the consumer’s point of view the most important welfare factors are the species-specific behavioral needs, exercise and the relationship between calf and mother. The information package offered new knowledge for about half of the respondents, nevertheless the views of the majority did not change. The results of the surveys were very similar. Consumers longed for transparency of production along with clear, steady and easily verifiable welfare label to be sure of animal welfare. The majority of respondents would be willing to pay more for dairy products if animal welfare were invested more in.

According to the results it is worth enhancing communication towards consumers and spreading accurate and comprehensive information about dairy production. Social media publications based on research publications could be a good and reliable way to share information. Based on the surveys’ results and comments given it can be difficult to affect a person’s views if they are strongly biased. Of those who responded to the survey 25 % did not use products of animal origin. Since results point out that their opinion on the living conditions of dairy cows is more critical than other respondents, the results might give a more negative picture of the whole nation’s view.