Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattilaisten työhyvinvoinnin edistäminen

Abstract

Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli tukea Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen kuntoutusalan ammattilaisten työhyvinvoinnin edistämistä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli kuntoutusalan veto- ja pitovoiman vahvistaminen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvailla fysio-, toiminta-, ja puheterapeuttien kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tutkimusvaiheen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Pohteen työntekijöille työhyvinvointia edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tutkimusvaiheen menetelmänä oli aineistolähteinen sisällönanalyysi, jonka avulla haluttiin luoda selkeyttä aineistoon, jotta tutkittavasta ilmiöstä voidaan tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä.

Tutkimuksellisen kehittämistyön kehittämisvaiheen tarkoituksena oli suunnitella yhteistoiminnallisesti ratkaisuja esihenkilöiden ja kuntoutusalan ammattilaisten kanssa, miten Pohteen kuntoutusalan ammattilaisten työhyvinvointia voidaan edistää ja työhyvinvoinnin riskejä vähentää. Kehittämisvaiheen tavoitteena oli tuoda esihenkilöille ja alan ammattilaisille tietoa ja uusia ratkaisuja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Kehittämisvaiheessa käytettiin Learning cafe-menetelmää, joka on yhteistoiminnallinen työskentelytapa.

Tutkimuksellinen kehittämistyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto koostui Pohteen henkilöstöinfossa 02/2023 hankitusta aineistosta. Kohderyhmänä olivat kuntoutuksen alueellisten palveluiden esihenkilöt sekä terapeutit. Tutkimusvaiheen tuloksissa hyödynnettiin työhyvinvoinnin portaat-mallia. Tutkimuksesta ilmeni työhyvinvointia edistävinä tekijöinä mm. moniammatillisuuden ja tiimityöskentelyn, lisäksi terapeutit kokivat työn olevan vaihtelevaa.

Kehittämisvaiheen tuloksena nousi kolme tärkeintä kehityskohdetta, josta koostui yksiköiden työhyvinvointisuunnitelma. Ensimmäisessä kehittämistuokiossa työterveyshuollon sisällön monipuolistaminen, työnohjauksen mahdollistaminen sekä itsenäisen työn suunnittelun ja etätyön mahdollistaminen jatkossakin nostettiin tärkeimmiksi ratkaisuiksi. Toisessa kehittämistuokiossa työaikaan kuuluvien liikuntahetkien mahdollistaminen, työolojen mahdollistaminen paremmaksi sekä työnohjaus nostettiin tärkeimmiksi ratkaisuiksi.

The purpose of this research-based development work was to support the promotion of occupational well-being among rehabilitation professionals in the Northern Ostrobothnia welfare area, also known as Pohde. The primary goal was to strengthen the attraction and retention of professionals in the rehabilitation field. The aim of the research phase was to describe the experiences of physiotherapists, occupational therapists, and speech therapists regarding factors influencing occupational well-being in Pohde. The objective was to provide Pohde employees with new knowledge about factors that either promote or hinder occupational well-being. The research phase employed data-driven content analysis to identify patterns and draw clear, reliable conclusions about the phenomenon under study.

The development phase focused on collaboratively designing solutions with supervisors and rehabilitation professionals to promote occupational well-being and mitigate risks to employee well-being. The goal was to provide supervisors and field professionals with information and innovative solutions for enhancing employee well-being. The Learning Café method, a collaborative working approach, was used during this phase.

This research-based development work adopted a qualitative approach, with data collected from rehabilitation professionals. The target group included regional service supervisors and rehabilitation therapists. Results revealed that multidisciplinary cooperation, teamwork, and a sense of variety in work tasks were key factors promoting occupational well-being.

The development phase identified three primary areas for improvement, culminating in the creation of a unit-specific occupational well-being plan. In the first development session, key solutions included diversifying occupational health services, enabling professional supervision, and maintaining opportunities for independent work planning and remote work. In the second session, critical solutions focused on enabling exercise breaks during working hours, improving working conditions, and ensuring access to professional supervision.