Korjaushankkeen tietomallinnus muuttuu uuden rakentamislain myötä

Abstract

Eduskunta hyväksyi vuonna 2023 uuden rakentamislain, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa se korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat osat. Lain tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta, parantaa rakentamisen laatua, tehostaa prosesseja ja nopeuttaa digitalisaatiota. Rakennus- ja toimenpideluvat yhdistetään uudeksi rakentamisluvaksi, mikä tuo haasteita erityisesti pienille suunnittelutoimistoille digitalisaation ja tietomallinnuksen vähäisen käytön vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä uuteen rakentamislakiin ja sen vaikutuksia korjausrakentamiseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaatimuksia laki asettaa tietomallinnukselle ja miten nämä vaatimukset eroavat vanhan maankäyttö- ja rakennuslain määräyksistä. Työssä laadittiin katsaus sekä vanhaan, että uuteen lakiin korjausrakentamisen näkökulmasta. Uuden lain osalta analysoitiin erityisesti rakennuslupaprosessin muutoksia ja tietomallinnuksen roolia. Lisäksi työssä tarkasteltiin, millaisia uusia vaatimuksia laki asettaa korjausrakentamisen teknisten tietojen ja digitaalisen dokumentoinnin osalta. Opinnäytetyössä havaittiin, että uusi rakentamislaki asettaa huomattavasti tiukempia vaatimuksia tietomallinnukselle, erityisesti rakennuslupahakemuksiin liitettävien digitaalisten aineistojen osalta. Lisäksi tietomallien ajantasaisuus ja suunnittelijoiden sekä pääurakoitsijan tiivis yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä uuden lain vaatimusten täyttämisessä. Uusi laki parantaa rakentamisen laatua ja läpinäkyvyyttä, mutta samalla se vaatii rakennusalan toimijoilta merkittäviä investointeja digitalisaatioon ja tietomallinnuksen kehittämiseen. Voidaan todeta, että vaikka laki tuo mukanaan haasteita, se edistää vastuullista ja ympäristöystävällistä rakentamista sekä alan digitalisaatiota pitkällä aikavälillä.