Itseohjautuvuuden ja yhteisvastuullisuuden kehittäminen palvelutuotannon näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan työntekijöiden itseohjautuvuutta ja yhteisvastuullisuutta palvelutuotannon näkökulmasta. Tavoitteena on löytää sellaisia tekijöitä, jotka edistävät itseohjautuvuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä sellaisia, jotka heikentävät itseohjautuvuutta ja yhteisvastuullisuutta palvelutuotannon näkökulmasta. Näistä löydöksistä on tavoitteena löytää kehitystoimenpiteitä, jotka auttavat kasvattamaan itseohjautuvuutta ja yhteisvastuullisuutta palvelutuotannon näkökulmasta.

Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla edistää ICT-alalla toimivan yrityksen henkilöstön kyvykkyyttä toimia itseohjautuvasti ja yhteisvastuullisesti palvelutuotannon näkökulmasta. Sen lisäksi, että tutkimuksen avulla saadaan kehitettäviä asioita esille, tulee huolehtia, että kehitystoimenpiteet toteutetaan. Tässä opinnäytetyössä on myös nostettu esille tapoja, joilla näiden tutkimuksen avulla löytyvien kehitystoimenpiteiden vieminen käytäntöön varmistetaan.

Kehittämistyössä on käytetty niin määrällisen kuin laadullisenkin tutkimuksen elementtejä. Henkilöstölle teetetty tutkimus sisälsi sekä monivalinta-, että avoimia kysymyksiä. Työ toteutettiin tapaustutkimuksen mukaisesti. Tutkimusta suunniteltaessa kyselylomaketta testattiin ennakkoon muutamilla vastaajilla ja pohdittiin kysymyksiä huolellisesti myös tämän opinnäytetyön ohjaajien kanssa. Vastaukset analysoitiin ja kehitystoimenpiteitä johdettiin vastausten pohjalta sen osaston johtoryhmän workshopissa, jota tutkimus koski. Kehitystoimenpiteet antoivat hyvää syötettä vuoden 2025 toimintasuunnitelmiin sekä tavoiteasetantaan.

Vastauksista huomasi selkeästi sen, miten hyvin moni asia osastolla jo on. Kollegoiden kesken vallitsee hyvä työilmapiiri ja apua ja tukea annetaan ja saadaan. Myös luottamus esihenkilöiden ja tiimiläisten välillä oli hyvällä tasolla. Kehitettävää oli puolestaan säännöllisen palautteen antamisessa työstä suoriutumisessa sekä epäasialliseen käytökseen puuttumisessa.

Sen lisäksi, että työssä on fokusoitu siihen, miten kehittää niitä asioita, joissa on kehitettävää, pyrittiin myös varmistamaan mitä hyväksi havaittuja toimenpiteitä on tärkeä jatkaa ja miten nämä myös jatkossa varmistetaan. Toimenpiteissä laatu ja vaikuttavuus on määrää tärkeämpää, sillä toimenpiteiden toteuttamiseen tulee myös olla riittävästi aikaa, jotta ne voidaan johtaa käytäntöön.

This thesis examines employees´ self-direction and collective responsibility from the perspective of service production. The aim is to identify factors that promote self-direction and collective responsibility, as well as those that weaken them, from the perspective of service production. Based on the findings, the goal is to propose development measures that help enhance self-direction and collective responsibility from the perspective of service production.

This thesis is a research-based development project aimed at identifying measures to enhance the capability of personnel in an ICT company to operate self-directedly and with collective responsibility from the perspective of service production. In addition to identifying areas for improvement through the research, it is essential to ensure that the development measures are implemented. This thesis also highlights ways to ensure the practical implementation of the development measures identified through the research.

The development project incorporates elements of both quantitative and qualitative research. The survey conducted for the staff included both multiple-choice and open-ended questions. The work was carried out as a case study. During the planning of the research, the questionnaire was pre-tested with a few respondents and the questions were carefully considered with the supervisors of this thesis. The responses were analyzed, and development measures were derived based on the responses in a workshop with the management team of the department. The development measures provided valuable input for the 2025 action plans and goal setting

The responses clearly indicated that many aspects within the department are in good shape. There is a positive work atmosphere among colleagues and help and support are both given and received. Trust between supervisors and team members was also at a good level. Areas for improvement included providing regular feedback on job performance and addressing inappropriate behavior.

In addition to focusing on how to improve areas that need development, efforts were also made to ensure which effective measures should be continued and how to secure their implementation in the future. In these measures, quality and impact are more important than quantity, as there must be sufficient time to implement the measures effectively and integrate them into practice.