Lääkinnällisten laitteiden digitaalisten laitepassien pilotoinnin suorittaneiden käyttäjäkokemukset Helsingin kaupungin sairaalassa

Abstract

Terveydenhuollossa käytettävien lääkinnällisten laitteiden käyttö lisääntyy ja monimutkaistuu maailmanlaajuisesti. Lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyy riskejä, jotka voivat aiheuttaa haittaa potilasturvallisuudelle. Lääkinnällisten laitteiden käytön turvallisuus on osa terveydenhuollon kokonaisturvallisuutta. Suomessa pyritään kansallisella tasolla välttämään terveydenhuoltoon liittyviä riskejä lakien ja hallitusohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Osaamisen varmistaminen lääkinnällisten laitteiden ammattimaisilta käyttäjiltä, on osa tavoitteeseen pyrkimistä. Terveydenhuollontoimijoilla on pyydettäessä velvollisuus raportoida viranomaisille osaamisen varmistamisesta yksiköissään.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa, joka pilotoi kolmea lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamiseen kehitettyä laitepassia sairaalaympäristössä. Opinnäytetyössä tutkittiin terveydenhuollon ammattilaisten käyttäjäkokemuksia pilotista. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka avulla edistetään laitepassien käyttöä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä.

Opinnäytetyönä toteutetun laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa fokusryhmä haastattelussa. Haastatteluihin osallistui laitepassien pilottiin osallistuneita terveydenhuollon ammattilaisia yhteensä kuusitoista (n=16). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Tulosten mukaan digitaalisten laitepassien käyttöönoton onnistumisen kannalta merkittäviä edistäviä tekijöitä olivat riittävien resurssien tarjoaminen suorittajille, digitaalisten laitepassien selkeys sekä merkityksellisyyden kokeminen laitepasseja suorittaessa. Digitaalisten laitepassien käyttökokemuksista nostettiin esille laitepassien suorittamiseen liittyvät teemat, materiaalien runsaus sekä koetut haasteet laitepasseja suorittaessa. Digitaalisten laitepassien käytöllä oli merkitystä käyttäjien laiteosaamisen kehittymiselle. Myös asenteen katsottiin vaikuttavan suorittajien suhtautumiseen lääkinnällisiä laitteita kohtaan.

Laitepassien suorittamisen merkityksellisyyteen liittyi vaihtelua eri vaiheessa uraansa olevien sairaanhoitajien välillä. Maahanmuuttajataustaisilla ammattihenkilöillä laitepassien suorittamiseen vaikutti kieleen ja sen ymmärtämiseen liittyvät haasteet. Tulevaisuudessa osaamisen varmistamisen laajuutta ja keinoja voi olla mielekästä tutkia eri taustoilla olevien terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmista.

Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää laitepassien käytettävyyden kehittämisessä sekä laajamittaisessa käyttöönotossa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muita Helsingin kaupungin implementointeja suunniteltaessa.