Verkko-opetus haastaa kriittisten työelämätaitojen karttumisen

Abstract

Viimeisten vuosien aikana, osin pandemian vauhdittamana olemme todistaneet merkittävää muutosta korkeakoulutuksen maisemassa. Perinteiset luokkahuoneet ja luentosaliympäristöt ovat antaneet tilaa virtuaalisille oppimisalustoille ja etäopiskelumahdollisuuksille. Korkeakoulut ovat siirtyneet yhä enemmän tarjoamaan opintojaksoja ja kokonaisia tutkinto-ohjelmia verkossa. Esimerkiksi vuonna 2022 LUT yliopistoin opinnoista 40 % oli verkko-opintoja, XAMKissa kolmanneksen opinnoista voi suorittaa verkossa ja XAMKin avoimen ammattikorkeakoulun opinnoista 80 % on verkko-opintoja (Hannus 13.9.2022). Verkko-opintojen suosiosta kertoo sekin, että Laurea ammattikorkeakoulun suosituin hakukohde kevään 2024 yhteishaussa oli kokonaan verkossa toteuttava sosionomin tutkinto, jonne haki 2311 opiskelijaa (832 ensisijaista) yhteensä 40 aloituspaikkaa tavoittelemaan (Laurea amk 27.3.2024).

Muutos ei ole vain vastaus teknologian kehittymiseen, vaan se on reaktio yhteiskunnan tarpeisiin ja opiskelijoiden odotuksiin sekä toisaalta seuraus monimuotoistuvasta opiskelijakunnasta. Laadukkaasta verkko-opetuksesta on puhuttu paljon yksittäisten opintojaksojen tai toteutusten yhteydessä. Mutta mitä vahva verkko-opetuksen painotus merkitsee työelämätaitojen kehittymiselle?