Sekavuusoireyhtymän tunnistamisen ja hoidon osaamisen taso hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden kokemana
Kokko, Erkka; Kinnunen, Raija; Keskinen, Heli (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501211776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501211776
Tiivistelmä
Potilaan sekavuusoireyhtymä on huonosti tunnistettu ja hoidettu hoidon komplikaatio, joka on helposti sekoitettavissa dementiaan. Sekavuusoireyhtymässä potilaan kognitio alenee ja psyykkisessä tilassa on havaittavissa muutoksia kuten harhaista ajattelua, aistiharhoja sekä ajan- ja paikan tajun hämärtymistä. Potilaalla voi myös ilmetä pelkotiloja, ahdistuneisuutta ja jopa aggressiivisuutta. Sekavuusoireyhtymä voi alkaa nopeasti muutaman tunnin tai vuorokauden kuluessa, kun taas dementia kehittyy hitaasti. Hoitohenkilökunnan osaaminen on avainasemassa sekavuusoireyhtymän varhaisessa tunnistamisessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa OYS Sydän- osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden itsearvioimana tämänhetkistä osaamista sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan oireiden tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa. Osaamista kartoitettiin kyselytutkimuksella. OYS Sydänosaamiskeskuksen 160 henkilökunnan jäsenestä kyselyyn loppuun asti vastasi 41 henkilöä. Vastaamattomuudesta johtuvaa katoa aineistossa oli 8 vastaajan verran. Kyselyyn vastasi Sydän -osaamiskeskuksen henkilökunnasta 25,6 %.
Vastaajista puolet eivät olleet saaneet koulutusta sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidosta. Vastaajat kokivat heikoimmaksi osaamisensa sekavuusoireyhtymän syntymekanismien selittämisessä sekä mittarin käyttämisessä sekavuusoireyhtymän tunnistamisessa. Suurin osa vastaajista kuitenkin koki kykynsä tunnistaa sekavuusoireyhtymän oireet ja riskitekijät vähintään hyväksi samoin lääkkeettömien hoitomenetelmien tunnistamisen osaaminen koettiin hyväksi. Osaamisen puutteita koettiin ammatillisen osaamisen jakamisessa, hoidon suunnittelussa sekä jatkuvassa arvioinnissa, kun taas kyky konsultoida muita sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidossa koettiin hyväksi.
Tämä tutkimus kartoitti OYS Sydän -osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan omaa kokemusta osaamisestaan, sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidosta. Jatkotutkimukseksi ehdotamme myös muiden OYS osaamiskeskusten osaamisen mittaamista tai OYS Sydän -osaamiskeskuksen varsinaista osaamista mittaavaa tutkimusta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa OYS Sydän- osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden itsearvioimana tämänhetkistä osaamista sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan oireiden tunnistamisessa ja hoidon aloittamisessa. Osaamista kartoitettiin kyselytutkimuksella. OYS Sydänosaamiskeskuksen 160 henkilökunnan jäsenestä kyselyyn loppuun asti vastasi 41 henkilöä. Vastaamattomuudesta johtuvaa katoa aineistossa oli 8 vastaajan verran. Kyselyyn vastasi Sydän -osaamiskeskuksen henkilökunnasta 25,6 %.
Vastaajista puolet eivät olleet saaneet koulutusta sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidosta. Vastaajat kokivat heikoimmaksi osaamisensa sekavuusoireyhtymän syntymekanismien selittämisessä sekä mittarin käyttämisessä sekavuusoireyhtymän tunnistamisessa. Suurin osa vastaajista kuitenkin koki kykynsä tunnistaa sekavuusoireyhtymän oireet ja riskitekijät vähintään hyväksi samoin lääkkeettömien hoitomenetelmien tunnistamisen osaaminen koettiin hyväksi. Osaamisen puutteita koettiin ammatillisen osaamisen jakamisessa, hoidon suunnittelussa sekä jatkuvassa arvioinnissa, kun taas kyky konsultoida muita sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidossa koettiin hyväksi.
Tämä tutkimus kartoitti OYS Sydän -osaamiskeskuksen hoitohenkilökunnan omaa kokemusta osaamisestaan, sekavuusoireyhtymästä kärsivän potilaan hoidosta. Jatkotutkimukseksi ehdotamme myös muiden OYS osaamiskeskusten osaamisen mittaamista tai OYS Sydän -osaamiskeskuksen varsinaista osaamista mittaavaa tutkimusta.